Cotonou, 01.09.03 (IPS) – Afrikkalaisten niskassa olisi kylliksi vitsauksia ilman sit\u00e4kin, ett\u00e4 lukuisat presidentit eri puolilla maanosaa takertuvat hysteerisesti valtaan. Monessa maassa laki rajaa valtakaudet kahteen, mutta sen j\u00e4lkeen turvaudutaan kepulikonsteihin. <\/p>\n
<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela on tehnyt afrikkalaisittain harvinaisen valtiomiesteon: lopettanut yhden kauden j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Naapurimaan Zimbabwen Robert Mugabe sen sijaan on roikkunut vallassa vuodesta 1980. H\u00e4n ei edelleenk\u00e4\u00e4n halua vet\u00e4yty\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n, vaikka valtakunta on sortumispisteess\u00e4 ja painostusta tulee joka suunnasta.<\/p>\n
Sambiassa tarvittiin 2001 kansan jyrkk\u00e4 vastalause ennen kuin Frederick Chiluba saatiin luopumaan kolmannen presidenttikauden tavoittelusta.<\/p>\n
Malawilaiset, joilla oli viel\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 muistissa diktaattorinsa Kamuzu Bandan 27-vuotinen valtakausi, torjuivat alkuvuodesta Bakili Muluzin haaveet kolmannesta kaudesta.<\/p>\n
Valtaistuinten horjuttamisesta kertovat menestystarinat ovat kuitenkin harvinaisia, ja j\u00e4\u00e4v\u00e4t haaveeksi heikon kansalaisyhteiskunnan maissa. Malliesimerkin tarjoaa Namibia, jossa vuodesta 1990 ohjaksia pidellyt Sam Nujoma, 75, v\u00e4nk\u00e4\u00e4 perustuslakiin muutosta voidakseen jatkaa presidenttin\u00e4.<\/p>\n
Ugandassa kansalaisyhteiskunta on kyll\u00e4 vahva, mutta sek\u00e4\u00e4n ei ole riitt\u00e4nyt pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n jo 17 vuotta presidenttin\u00e4 ollutta Yoweri Musevenia. <\/p>\n
Musevenin valtapyyteiden vastustajat muistavat kauhulla vastik\u00e4\u00e4n Saudi-Arabiassa kuollutta hirmuhallitsijaansa Idi Aminia. T\u00e4m\u00e4 nimitti itsens\u00e4 elinkautiseksi presidentiksi kaoottisella valtakaudellaan 1971-1979.<\/p>\n
L\u00e4nsiafrikkalaisessa Beniniss\u00e4 muhii lihava riita, sill\u00e4 maan perustuslakia ollaan muuttamassa niin, ett\u00e4 se sallisi presidentti Mathieu Kerekoulle kolmannen kauden.<\/p>\n
"Meid\u00e4n on taisteltava kaikin keinoin lakimuutosta vastaan Beniniss\u00e4 ja muissa Afrikan maissa", YK-teht\u00e4viin siirtynyt Beninin entinen suunnitteluministeri Albert Tevoedjre sanoo.<\/p>\n
Beninin perustuslaki vuodelta 1990 sallii presidentille vain kaksi viisivuotista kautta. Ehdokkaiden yl\u00e4ik\u00e4rajaksi se asettaa 70 vuotta.<\/p>\n
Kerekou on 73-vuotias, kun h\u00e4nen toinen kautensa p\u00e4\u00e4ttyy 2006. H\u00e4n on itse asiassa hallinnut Benini\u00e4 28 vuotta, kun huomioidaan kausi, joka alkoi vallankaappauksella 1972.<\/p>\n
Gabonissa perustuslakia on jo muutettu niin, ett\u00e4 presidentti Omar Bongo voi asettua ehdolle niin monta kertaa kuin lyst\u00e4\u00e4. Bongo on ollut \u00f6ljy\u00e4 tuottavan Gabonin ohjaksissa 36 vuotta.<\/p>\n
Togossa on niin ik\u00e4\u00e4n muutettu perustuslakia, jotta Bongon tavoin 1967 valtaan tullut presidentti Gnassingbe Eyadema voi tavoitella virkaa ensi vuonnakin.<\/p>\n
Joidenkin togolaisten mukaan ikipresidentti on maan vakauden ainoa tae. Toiset tosin ihmettelev\u00e4t, mit\u00e4 tapahtuu, jos t\u00e4m\u00e4 sattuu kuolemaan.<\/p>\n
My\u00f6s Guinean presidentti Lansana Conte on saanut rajattomat oikeudet pyrki\u00e4 uudelleen virkaan.<\/p>\n
Pohjois-Afrikan Tunisiassa perustuslakia on muutettu, jotta presidentti Zine Abidine Ben Ali voi pyrki\u00e4 ensi vuonna nelj\u00e4nnelle kaudelle. <\/p>\n
Samainen Ben Ali voitti 1987 vaaleissa maan ensimm\u00e4isen presidentin Habib Bourgiban. Silloin h\u00e4n julisti tekev\u00e4ns\u00e4 lopun "elinkautisen presidentin" ongelmasta.<\/p>\n
Monissa Afrikan maissa poliittinen oppositio ei juuri huolestuta vallanpit\u00e4ji\u00e4, koska heill\u00e4 on valtion omistamat tiedotusv\u00e4lineet puhetorvinaan.<\/p>\n
Oikeuttaakseen vallanhimonsa Afrikan johtajat vetoavat usein vanhoihin siirtomaavaltoihin Britanniaan ja Ranskaan, joissa p\u00e4\u00e4miesten kausia ei ole rajoitettu eik\u00e4 ik\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tty laissa.<\/p>\n
Afrikan johtajilta unohtuu se pieni ero, ett\u00e4 jos Ranskan presidentti Jacques Chirac pyrkii kolmannelle kaudelle 2007 ollessaan 75-vuotias, h\u00e4nell\u00e4 ei ole takuita valituksi tulemisestaan.<\/p>\n
Kun Eyadema, Bongo, Conte, Ben Ali tai Kerekou ajaa l\u00e4pi perustuslain uudistuksen, h\u00e4n voi olla varma uudelleenvalinnastaan. Sen takaa vaalikoneiston k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 "teknologia", jonka laiton "virtal\u00e4hde" l\u00f6ytyy valtion kassasta. Muunkinlainen vaalivilppi on yh\u00e4 yleist\u00e4 useimmissa Afrikan maissa. <\/p>\n
YK:n p\u00e4\u00e4sihteeri Kofi Annan muistutti hiljan, ett\u00e4 demokratiaa ei voi olla ilman vallanvaihdoksia.<\/p>\n
Se on haaste Etel\u00e4-Afrikan presidentille Thabo Mbekille ja h\u00e4nen nigerialaiselle virkaveljelleen Olusegun Obasanjolle. Molemmat ovat sitoutuneet Nepad-ohjelmaan, joka pyrkii nostamaan Afrikan jaloilleen siistim\u00e4ll\u00e4 hallintoa ja houkuttelemalla sijoituksia.<\/p>\n
Samat miehet taivuttelivat kuluneena kes\u00e4n\u00e4 Liberian sotaherra-presidentin Charles Taylorin luopumaan vallasta ja siirtym\u00e4\u00e4n maanpakoon Nigeriaan.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Cotonou, 01.09.03 (IPS) – Afrikkalaisten niskassa olisi kylliksi vitsauksia ilman sit\u00e4kin, ett\u00e4 lukuisat presidentit eri puolilla maanosaa takertuvat hysteerisesti valtaan. Monessa maassa laki rajaa valtakaudet kahteen, mutta sen j\u00e4lkeen turvaudutaa… Continue Reading