Santiago, 08.08.16 (IPS) – Intiaanit loistavat poissaolollaan sek\u00e4 kouluopetuksen sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 sen suunnittelussa Latinalaisen Amerikan maissa, sanoo tutkija Loreto Jara Educaci\u00f3n 2020 -j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Intiaanien oikeuksien ja kulttuurin huomioiminen opetuksessa kuuluu virallisiin tavoitteisiin, mutta monesti se j\u00e4\u00e4 sanahelin\u00e4ksi, vahvistaa chilel\u00e4isen Tir\u00faan kunnan pormestari Adolfo Millabur. Kunta sijaitsee etel\u00e4isell\u00e4 La Araucan\u00edan alueella, jossa asuu l\u00e4hes puolet Chilen suurimmasta alkuper\u00e4iskansasta, mapuche-intiaaneista.<\/p>\n
Millabur ja h\u00e4nen kahdeksan sisarustaan joutuivat taivaltamaan jalan 30 kilometrin koulumatkan kotikyl\u00e4st\u00e4\u00e4n El Malosta.<\/p>\n
Millabur ei muista, miten oppi lukemaan, ja h\u00e4nell\u00e4 oli vaikeuksia allekirjoittaa papereita tultuaan valituksi kunnan pormestariksi 28-vuotiaana vuonna 1996. <\/p>\n
Koulusta tasa-arvoa<\/p>\n
Oikeus koulutukseen nostettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna teemaksi maailman alkuper\u00e4iskansojen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 9. elokuuta, koska se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n keinona voittaa intiaaneja yh\u00e4 piinaavat k\u00f6yhyys ja syrjint\u00e4.<\/p>\n
Latinalaisessa Amerikassa asuu 45 miljoonaa alkuper\u00e4iskansoihin kuuluvaa, ja he muodostavat reilut kahdeksan prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Intiaanien prosenttiosuus on suurin Boliviassa (62), Guatemalassa (41), Perussa (24) ja Meksikossa (15).<\/p>\n
YK:n talouskomission selvitys vuodelta 2014 kertoo, ett\u00e4 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella el\u00e4\u00e4 kaikkiaan 826 alkuper\u00e4iskansan edustajia.<\/p>\n
Brasilian vajaa miljoona intiaania muodostavat vain 0,5 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4, mutta he jakautuvat 305 kansaan. Kansat ovat monilukuisia my\u00f6s Kolumbiassa (102), Perussa (85) ja Meksikossa (78).<\/p>\n
Suurimpia ryhmi\u00e4 ovat ketsuat, nahuat, aymarat, mayat, yucatecot, ki'chet ja mapuchet.<\/p>\n
Kieli avain kulttuuriin<\/p>\n
Tutkija Jaran mukaan alkuper\u00e4iskansojen omat kasvatusperiaatteet eroavat kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja n\u00e4iden yhdist\u00e4minen vaatisi kumpaakin kulttuuria tuntevia opettajia.<\/p>\n
Chiless\u00e4 laki edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viidennes oppilaista kuuluu alkuper\u00e4iskansoihin, opetus on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 kaksikielisen\u00e4. La Araucan\u00edan alueella toimii 845 koulua, joissa nelj\u00e4n ensimm\u00e4isen vuoden opetus tapahtuu mapudungunin kielell\u00e4, kertoo kaksikielisest\u00e4 opetuksesta vastaava opetusviranomainen Mar\u00eda D\u00edaz Coli\u00f1ir.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa ohjelma ei takaa, ett\u00e4 kaikki lapset oppivat kunnolla kansansa kielen, mutta se vahvistaa merkitt\u00e4v\u00e4sti heid\u00e4n omanarvontuntoaan.<\/p>\n
Jaran mielest\u00e4 mallia pit\u00e4isi soveltaa kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa. "Kaikki l\u00e4htee kielest\u00e4, joka edustaa intiaanien maailmank\u00e4sityst\u00e4. Jokaisen kansan kulttuurinen rikkaus piilee kielen takana", h\u00e4n vakuuttaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Santiago, 08.08.16 (IPS) – Intiaanit loistavat poissaolollaan sek\u00e4 kouluopetuksen sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 sen suunnittelussa Latinalaisen Amerikan maissa, sanoo tutkija Loreto Jara Educaci\u00f3n 2020 -j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Intiaanien oikeuksien ja kulttuurin huom… Continue Reading