Matanzas, Chile, 11.07.2016 (IPS) – Mehev\u00e4 ja ravinteikas merilev\u00e4 kuului alkuper\u00e4iskansojen ruokavalioon <\/p>\n
<\/p>\n
Chilel\u00e4inen merilev\u00e4nker\u00e4\u00e4j\u00e4 Zulema Mũnoz kahlaa vedess\u00e4 korjaamassa satoa. H\u00e4n kertoo ker\u00e4nneens\u00e4 merilev\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran viisivuotiaana, eik\u00e4 menetelm\u00e4 ole 50 vuodessa muuttunut. <\/p>\n
Nyky\u00e4\u00e4n Mũnoz myy sadon aina samalle v\u00e4litt\u00e4j\u00e4lle. "Ostajan mukaan ne k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n voiteisiin ja muovinvalmistukseen", Mũnoz sanoo. <\/p>\n
Merilevist\u00e4 saatavaa agaria ja karrageenia on mukana esimerkiksi hammastahnassa, shampoossa sek\u00e4 erilaisissa geeleiss\u00e4 ja voiteissa. <\/p>\n
Merilev\u00e4 el\u00e4tt\u00e4\u00e4 pienyritt\u00e4ji\u00e4<\/p>\n
Monik\u00e4ytt\u00f6inen merilev\u00e4 on palaamassa my\u00f6s etel\u00e4amerikkalaisten lautasille. <\/p>\n
"Chilen Monte Verdessa tehtyjen l\u00f6yt\u00f6jen mukaan se on kuulunut ensimm\u00e4isten aluetta asuttaneiden ihmisten ruokavalioon", kertoo Concepi\u00f3nin yliopiston johtava merilev\u00e4tutkija Erasmo Macaya. <\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa merilev\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4 ravinnonl\u00e4hde rannikon Lafkenche-kansalle, joka perinteisesti k\u00e4ytti \u2013 ja edelleen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u2013 runsaasti merenantimia ravinnokseen.<\/p>\n
YKn elintarvikej\u00e4rjest\u00f6 FAOn mukaan merilev\u00e4t ja nilvi\u00e4iset t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t etel\u00e4amerikkalaisten ruokaturvaa ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t k\u00f6yhyytt\u00e4. Suurin osa niiden ker\u00e4\u00e4jist\u00e4 saa elantonsa pienyritt\u00e4misest\u00e4. <\/p>\n
Etel\u00e4-Amerikan ruokaturva kaipaakin t\u00e4ydennyst\u00e4. Alueen 625 miljoonasta ihmisest\u00e4 34 miljoonaa n\u00e4kee n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ainakin ajoittain. Monessa maassa, muiden muassa Kuubassa, Meksikossa ja Perussa, tutkitaankin jo merilev\u00e4n jalostusmahdollisuuksia.<\/p>\n
Vegaanien herkku ei maistu ker\u00e4\u00e4j\u00e4lleen<\/p>\n
Santiagolaisen hotellin keitti\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Axel Manr\u00edquezin mukaan merilev\u00e4st\u00e4 on tullut my\u00f6s suosittu gourmet-ruoka. Se on etenkin vegaanien suosiossa.<\/p>\n
"Perulaiset ovat ottaneen merilev\u00e4n osaksi Chifa-keitti\u00f6t\u00e4\u00e4n", Manr\u00edquez kertoo. Chilel\u00e4iset eiv\u00e4t h\u00e4nen mukaansa kuitenkaan ole merilev\u00e4\u00e4 ruokavalioonsa ottaneet, vaan suurin osa ker\u00e4tyst\u00e4 sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi tarkoitetusta merilev\u00e4st\u00e4 vied\u00e4\u00e4n Aasiaan. <\/p>\n
Manr\u00edquezin mielest\u00e4 merilev\u00e4n paikka olisi lautasella. "Merilev\u00e4t ovat ravitsevia ja terveellisi\u00e4, sill\u00e4 niiden suolam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4telee valtameri. Ne voidaan sy\u00f6d\u00e4 joko raakana tai valmistettuna. Ne edist\u00e4v\u00e4t ruuansulatusta ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t jodia. Aasialaiset eiv\u00e4t pode kilpirauhasvaivoja, sill\u00e4 he sy\u00f6v\u00e4t runsaasti merilev\u00e4\u00e4", h\u00e4n perustelee.<\/p>\n<\/p>\n
Zulema Mũnoz ker\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 viikkona 500 kiloa merilev\u00e4\u00e4. Eri lajeista maksetaan eri kilohinta, halvimmista 50 sentti\u00e4, kalleimmista runsas euro. <\/p>\n
Itse h\u00e4n sy\u00f6 merilev\u00e4\u00e4 vain harvoin. "Sanotaan, ett\u00e4 se olisi hyvin valmistettuna herkullista, mutta en ole kokeillut", h\u00e4n sanoo. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Merilev\u00e4 kelpaa sek\u00e4 ravinnoksi ett\u00e4 lannoitteeksi<\/p>\n
Chilen rannikolla kasvaa yli 700 erilaista merilev\u00e4lajia. Kaupallisiin tarkoituksiin ker\u00e4t\u00e4\u00e4n 20:ta lajia. Noin 30 000 chilel\u00e4ist\u00e4 saa elantonsa merilevi\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n
Vuonna 2014 Chiless\u00e4 ker\u00e4ttiin 430 000 tonnia merilev\u00e4\u00e4 eli se muodosti 71 prosenttia kaikesta maassa ker\u00e4tyst\u00e4 biomassasta. <\/p>\n
FAOn mukaan vuodessa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n maailmanlaajuisesti noin 25 miljoonaa tonnia merilev\u00e4\u00e4. Ravinnon lis\u00e4ksi sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kosmetiikassa ja lannoitteena sek\u00e4 sakeuttajana ja el\u00e4inruokien lis\u00e4aineena. <\/p>\n
Eri puolilla maailmaa tutkitaan merilev\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia biopolttoaineena, biomuovina ja biol\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4. <\/p>\n
(IPS)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Matanzas, Chile, 11.07.2016 (IPS) – Mehev\u00e4 ja ravinteikas merilev\u00e4 kuului alkuper\u00e4iskansojen ruokavalioon Chilel\u00e4inen merilev\u00e4nker\u00e4\u00e4j\u00e4 Zulema Mũnoz kahlaa vedess\u00e4 korjaamassa satoa. H\u00e4n kertoo ker\u00e4nneens\u00e4 merilev\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen kerr… Continue Reading