Belgrad, 29.09.03 (IPS) – Serbia ja Montenegro liittyy ensi vuoden alussa Naton rauhankumppaniksi miltei viimeisen\u00e4 Balkanin entisist\u00e4 kommunistimaista. Uusi l\u00e4nsisuuntaus on merkinnyt kaikissa maissa asevoimien tuntuvaa supistumista. <\/p>\n
<\/p>\n
"Voimme olla uudistusten kanssa my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 alueen muihin valtioihin verrattuna, mutta t\u00e4m\u00e4 tie meid\u00e4nkin on valittava", Serbian puolustusministeri Boris Tadic selitti \u00e4skett\u00e4in.<\/p>\n
H\u00e4n puhui kokouksessa, jollaista ei olisi voinut kuvitellakaan viel\u00e4 muutama vuosi sitten. Otsikkona oli "puolustusj\u00e4rjestelmien uudistaminen", ja tilaisuuden j\u00e4rjesti Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato.<\/p>\n
Kokouspaikkana oli sotilaseliitin keskus Topcider, joka tuhoutui osittain Naton pommittaessa Serbiaa 1999. <\/p>\n
Pommitusten tarkoituksena oli lopettaa Slobodan Milosevicin johtama albaanien sorto Kosovon maakunnassa. Nyt Kosovo on YK:n hallinnassa, ja Serbian uusi johto pyrkii parantamaan suhteitaan l\u00e4nteen.<\/p>\n
Suunnitelmaan kuuluu Naton rauhankumppanuus, jota varten Serbia on jo trimmannut armeijansa Milosevicin ajan 120 000 miehest\u00e4 noin 80 000:een. Lopullisena tavoitteena on kutistaa 7,4 miljoonan asukkaan maan asevoimat 45 000 – 50 000 henkeen.<\/p>\n
"Puolustusvoimat on vapautettava h\u00e4pe\u00e4llisest\u00e4 aggressiivisuuden taakastaan. Alueellisen uhkan sijasta siit\u00e4 on tultava tehokas v\u00e4line yhteisty\u00f6lle muun maailman kanssa", Serbian ja Montenegron presidentin sotilasneuvonantaja, kenraali evp. Blagoje Grahovac kaavailee.<\/p>\n
Kun entisen Jugoslavian "perint\u00f6sodat" alkoivat 1991, silloinen Jugoslavian kansanarmeija osallistui aktiivisesti Kroatian ja Bosnian itsen\u00e4isyyspyrkimysten tukahduttamiseen. Vuosien 1991-1995 sodissa kuoli 240 000 ihmist\u00e4 eli noin prosentti yhten\u00e4isen Jugoslavian v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Armeijalla oli merkitt\u00e4v\u00e4 rooli my\u00f6s Kosovon tapahtumissa 1998-1991, jolloin yli 800 000 albaania h\u00e4\u00e4dettiin maakunnasta. Yli 10 000 ihmist\u00e4 kuoli sodassa, jota Milosevic sanoi k\u00e4yv\u00e4ns\u00e4 terrorismia vastaan.<\/p>\n
Balkanin armeijat ovat kutistuneet sosialismin romahtamisen my\u00f6t\u00e4. "Armeijat olivat kommunismin ajalla ideologisesti ladattuja. Niiden teht\u00e4v\u00e4 oli puolustaa is\u00e4nmaata l\u00e4nnen kapitalistien hy\u00f6kk\u00e4ykselt\u00e4", sotilasasiantuntija Stipe Sikavica selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Romanian sotilasattaseana Belgradissa toimiva Cedomir Vojnov kertoo, ett\u00e4 h\u00e4nen maansa armeija on supistunut 235 000 miehest\u00e4 nykyiseen 100 000:een sitten vuoden 1994. <\/p>\n
"Siihen menness\u00e4, kun meist\u00e4 l\u00e4hivuosina tulee Naton t\u00e4ysj\u00e4sen, armeijamme vahvuus on 75 000, mik\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 tarpeisiimme", h\u00e4n jatkaa. Romaniassa on 22 miljoonaa asukasta.<\/p>\n
Sama kehitys on tapahtunut my\u00f6s muissa alueen maissa, kuten Unkarissa ja Bulgariassa, joissa sotav\u00e4ki on huvennut noin kolmannekseen kommunismin ajoista.<\/p>\n
Jugoslavian perint\u00f6sodat p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt Daytonin rauhansopimus s\u00e4\u00e4ti rajat Kroatian ja Bosnian sotilasmahdille. <\/p>\n
Kroatian armeijan tavoitekooksi asetettiin 10 000 miest\u00e4 ja Bosnian 12 000. Leikkaamista riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4, sill\u00e4 Kroatialla on aseissa 21 000 miest\u00e4 ja Bosnialla 16 000.<\/p>\n
Serbian tavoin rauhankumppanuuteen pyrkiv\u00e4 Bosnia lyhensi elokuussa asevelvollisuusajan kuuteen kuukauteen. Sikavica n\u00e4kee taustalla kaksi syyt\u00e4: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 Naton vaatimukset ja toisaalta pyrkimyksen est\u00e4\u00e4 menneisyyden hirveyksi\u00e4 toistumasta.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen\u00e4 Jugoslaviasta irronnut Slovenia on askeleen muita edell\u00e4. Sen 20 000-j\u00e4seninen armeija muuttui syyskuussa vapaaehtoiseksi, kun asevelvollisuus lakkautettiin. Sloveniasta tulee sek\u00e4 Naton ett\u00e4 Euroopan unionin j\u00e4sen ensi vuonna.<\/p>\n
Serbiasta l\u00f6ytyy yh\u00e4 niit\u00e4kin, joita uusi meno ei miellyt\u00e4. "Nato on ja pysyy Serbian vihollisena", kiihkokansallisen Serbian radikaalipuolueen johtaja Tomislav Nikolic julistaa.<\/p>\n
Sotilas- ja siviilitutkimuksen keskuksen edustaja Milorad Timotic korostaa kuitenkin, ett\u00e4 valitulta rauhankumppanuuden tielt\u00e4 ei voi en\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nty\u00e4. <\/p>\n
"Uudistukset tosin tulevat kalliiksi ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tuhansia ammattisotilaita ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi", h\u00e4n varoittaa.<\/p>\n
Unkari ja Bulgaria ovat ryhtyneet kouluttamaan upseereita muihin teht\u00e4viin. "Taloudellisessa mieless\u00e4 Serbiaa voi verrata Bulgariaan, joten sen kokemukset ovat meille arvokkaita", tutkija Veljko Kadijevic sanoo.<\/p>\n
Bulgaria sai lis\u00e4rahoitusta ulkomaisista lahjoituksista, ja osa armeijan supistuksien tuomista s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 k\u00e4ytettiin uudelleenkoulutukseen. Kadijevicin mielest\u00e4 Serbia voisi myyd\u00e4 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4aseitaan rahaa saadakseen.<\/p>\n
"Siten voisimme v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n tilanteen, jossa ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t sotilashenkil\u00f6t joutuivat kadulle, kun koko heid\u00e4n maailmansa romahti", h\u00e4n muistuttaa.<\/p>\n
(Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Belgrad, 29.09.03 (IPS) – Serbia ja Montenegro liittyy ensi vuoden alussa Naton rauhankumppaniksi miltei viimeisen\u00e4 Balkanin entisist\u00e4 kommunistimaista. Uusi l\u00e4nsisuuntaus on merkinnyt kaikissa maissa asevoimien tuntuvaa supistumista. "Voimme … Continue Reading