San Jos\u00e9, 12.10.15 (IPS) – Valtaosa maapallon k\u00f6yhist\u00e4 maista on syytt\u00f6mi\u00e4 ilmastonmuutokseen, mutta ne ovat asettaneet p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 koskevat tavoitteensa ryhdikk\u00e4\u00e4sti, asiantuntijat kiitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
<\/p>\n
Kansallisten p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4aika umpeutui lokakuun alussa. Siihen ylsi 146 valtiota 195:st\u00e4. Koko maailmaa koskevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n Pariisissa joulukuun alussa.<\/p>\n
M\u00e4\u00e4r\u00e4ajasta my\u00f6h\u00e4styiv\u00e4t monet kehitysmaat, kuten Bolivia, Iran, Malesia, Pakistan, Saudi-Arabia, Sudan ja Venezuela. Syyn\u00e4 olivat tekniset ongelmat tai kiinnostuksen puute. <\/p>\n
Kunnianhimoisuuden aste vaihtelee kehitysmaiden tavoitteissa, ja osa niist\u00e4 on sidottu kansainv\u00e4liseen rahoitukseen. Joka tapauksessa ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t paineita p\u00e4\u00e4st\u00f6jen suurtuottajia kohtaan ja vahvistavat moraalista n\u00e4kemyst\u00e4, jonka mukaan kaikkien on osallistuttava talkoisiin, asiantuntijat uskovat.<\/p>\n
Kehitysmaita kiinnostavat eritoten puhdas energia, mets\u00e4kadon suitsiminen, uudet rahoitusmuodot ja muutoksiin sopeutumisen strategiat.<\/p>\n
Viel\u00e4 on kiritt\u00e4v\u00e4\u00e4<\/p>\n
Luvatut p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset eiv\u00e4t riit\u00e4 rajoittamaan ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 alle kahteen asteeseen, mit\u00e4 katastrofin v\u00e4ltt\u00e4minen tutkijoiden mukaan vaatisi. Nykysuunnitelmilla maapallo l\u00e4mpenee 3,5 astetta vuoteen 2100 menness\u00e4, ennustaa Climate Interactive -laitos.<\/p>\n
Climate Action Tracker -sivuston arviossa l\u00e4mpeneminen j\u00e4isi 2,7 asteeseen. Ero johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 Kiinan ja Intian p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vuoden 2030 j\u00e4lkeen on arvioitu eri menetelmill\u00e4. Kiina on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suurin p\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4, ja sit\u00e4 seuraavat Yhdysvallat, Intia, Ven\u00e4j\u00e4 ja Japani. <\/p>\n
Alle kahdessa asteessa pysyminen vaatii nykyist\u00e4 tiukempia v\u00e4hennystavoitteita sek\u00e4 teollisuus- ett\u00e4 kehitysmailta, sanoo Climate Interactiven ilmasto-ohjelman johtaja Ellie Johnston. <\/p>\n
H\u00e4n toivoo, ett\u00e4 Pariisissa luodaan puitteet onnistumiselle. Siell\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 kaikkia maita sitova sopimus, joka tulee voimaan 2020.<\/p>\n
Tavoitteita ylitet\u00e4\u00e4nkin<\/p>\n
"Varsinkin v\u00e4hiten kehittyneiden maiden ja pienten saarivaltioiden ryhmiss\u00e4 on maita, joiden p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteet ylitt\u00e4v\u00e4t niille kohtuudella kuuluvan osuuden", sanoo Tasneem Essop, joka johtaa Maailman luonnon s\u00e4\u00e4ti\u00f6n valtuuskuntaa Pariisissa.<\/p>\n
Jotta l\u00e4mpeneminen pysyisi aisoissa, henke\u00e4 kohti laskettujen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen pit\u00e4isi j\u00e4\u00e4d\u00e4 maailmassa keskim\u00e4\u00e4rin alle kahteen tonniin vuodessa. Keskiamerikkalainen Costa Rica aikoo p\u00e4\u00e4st\u00e4 1,19 tonniin vuonna 2050. <\/p>\n
Afrikkalainen Kamerun lupaa, ett\u00e4 sen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat vuonna 2050 kutistuneet 32 prosenttia vuoden 2035 tasosta \u2013 edellytt\u00e4en, ett\u00e4 maa saa kansainv\u00e4list\u00e4 tukea. <\/p>\n
Kiihtyv\u00e4st\u00e4 metsien hakkuusta k\u00e4rsiv\u00e4t Papua-Uusi-Guinea aikoo keskitt\u00e4\u00e4 ponnistuksensa metsien pelastamiseen ja maank\u00e4yt\u00f6n uudistamiseen. Brasilia lupaa leikata p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n vuoden 2005 tasosta 37 prosenttia vuoteen 2025 menness\u00e4. <\/p>\n
Eri maiden tavoitteiden vertailua vaikeuttaa se, ett\u00e4 vuosi sitten Limassa pidetty kokous ei kyennyt laatimaan niit\u00e4 varten yhteisi\u00e4 standardeja. <\/p>\n
Rahoituksesta v\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n<\/p>\n
Kehitysmaille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tasapainottaa kolme ilmastopolitiikan keskeist\u00e4 osaa: muutosten hillint\u00e4, niihin sopeutuminen sek\u00e4 toteuttamiskeinot eli koti- ja ulkomainen rahoitus. Essopin mukaan osa maista on rajannut itse kustannettavat asiat ja ne, joihin tarvitaan ulkopuolista rahoitusta.<\/p>\n
Vuonna 2009 teollisuusmaat lupasivat antaa vuoteen 2020 asti sata miljardia dollaria (89 miljardia euroa) vuodessa kehitysmaiden ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, mutta maksut ovat olleet tiukassa.<\/p>\n
"Rahoitus ei ratkea ennen viimeist\u00e4 kokousy\u00f6t\u00e4 Pariisissa", povaa Kat Watts Carbon Market Watch -j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Watts kiitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 samaan aikaan ilmastotavoitteiden asettamisen kanssa maailman valtiot ovat YK:ssa sitoutuneet uusiin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteisiin. "Jokaisella maalla on nyt tilaisuus mietti\u00e4, miten suunniteltu kehitys toteutetaan v\u00e4hill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4."<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
San Jos\u00e9, 12.10.15 (IPS) – Valtaosa maapallon k\u00f6yhist\u00e4 maista on syytt\u00f6mi\u00e4 ilmastonmuutokseen, mutta ne ovat asettaneet p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 koskevat tavoitteensa ryhdikk\u00e4\u00e4sti, asiantuntijat kiitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
Kansallisten p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitt… Continue Reading