Rooma, 06.10.03 (IPS) – Keskustelu on viime kuukausina kiihtynyt maailman merien ja muiden vesist\u00f6jen kalakantojen ry\u00f6st\u00f6pyynnist\u00e4, vesien saastumisesta ja niiden tehottomasta hoidosta. <\/p>\n
<\/p>\n
YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 (FAO) on toistuvasti varoitellut, ett\u00e4 kalakannat ovat paikoin vakavissa vaikeuksissa. Keskustelun t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on tarpeen asettaa asiat oikeisiin yhteyksiins\u00e4 ja erottaa faktat fiktiosta.<\/p>\n
FAO seuraa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kalakantojen tilaa kautta maailman. Tarkkailun piiriss\u00e4 on 600 valittua kohdetta.<\/p>\n
Tuorein laskelma vuodelta 2002 kertoo, ett\u00e4 l\u00e4hes puolessa kohteista harjoitettiin t\u00e4ysimittaista mutta ei liiallista pyynti\u00e4. Nelj\u00e4nneksess\u00e4 kalastus oli niin maltillista, ett\u00e4 sit\u00e4 on jopa varaa lis\u00e4t\u00e4. <\/p>\n
Tutkituista alueista 28 prosenttia oli ongelmallisia: osa k\u00e4rsi liikapyynnist\u00e4, toisten kalakannat olivat tuhoutuneet ja joitakin oltiin elvytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Tulos on verrattain kelvollinen, mutta se ei viel\u00e4 riit\u00e4. Olemme yh\u00e4 kaukana maailmanlaajuisesta vastuullisesta ja kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kalakantojen hoidosta.<\/p>\n
FAO arvioi, ett\u00e4 maailman merellinen ekosysteemi pystyy tuottamaan vuodessa noin sata miljoonaa tonnia kalaa ihmisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Nykyisin noin 34 miljoonaa tonnia kalaa menee vuosittain el\u00e4inten ruoaksi, mik\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 v\u00e4lillisesti ihmisen ruokaturvaa.<\/p>\n
Arviot kalansaaliista ovat pysyneet melko muuttumattomina muutaman viime vuoden. Saaliin koostumus on kuitenkin muuttunut voimakkaasti, sill\u00e4 heikkolaatuisen kalan osuus on kasvanut. <\/p>\n
Kymmenen arvokkaimman pohjakalalajin – muun muassa turskan ja kummeliturskan – saaliit ovat kutistuneet liki 45 prosenttia 15 viime vuoden aikana. P\u00e4\u00e4syyn\u00e4 on liikakalastus, mutta kantoja verottavat my\u00f6s maalta l\u00e4ht\u00f6isin olevat saasteet sek\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen.<\/p>\n
Kala on ihmiselle t\u00e4rke\u00e4 ravinnonl\u00e4hde. Vuosittain pyydetty sata miljoonaa tonnia kalaa muodostaa 16 prosenttia ihmisten nauttimasta el\u00e4invalkuaisesta. Kalansy\u00f6nti on lis\u00e4ksi todettu terveelliseksi. Sek\u00e4 FAO ett\u00e4 Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO kehottavat lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kalansy\u00f6nti\u00e4.<\/p>\n
Mutta mist\u00e4 lis\u00e4ys ruokap\u00f6ytiin otetaan? <\/p>\n
Kysymykseen on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 vastaus pikaisesti.<\/p>\n
Kehitysmaille kala on sek\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 el\u00e4invalkuaisen ett\u00e4 vientitulojen l\u00e4hde. Kala on merkitt\u00e4v\u00e4 kansainv\u00e4lisen elintarvikekaupan artikkeli, jota myyd\u00e4\u00e4n 50 miljardin euron arvosta vuodessa. Noin puolet kalasta ja kalatuotteista tulee maailmanmarkkinoille kehitysmaista.<\/p>\n
Tekniikan kehitys on muuttanut kalastustakin rajusti. Tehokkuuden paraneminen edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin entist\u00e4 parempaa kalakantojen hoitoa. Sen avulla estet\u00e4\u00e4n liikapyynti ja kalakantojen ehtyminen, mutta my\u00f6s elvytet\u00e4\u00e4n aiemmin huvenneita kantoja.<\/p>\n
Jos kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 haluaa turvata kalakannat my\u00f6s tuleville sukupolville, on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 vastaukset seuraaviin kysymyksiin:<\/p>\n
Kenelle kalastus sallitaan?<\/p>\n
Miten pyyntikapasiteetti pidet\u00e4\u00e4n tasolla, joka vastaa kalakantojen uusiutumiskyky\u00e4?<\/p>\n
Miten ekologisesti haavoittuvia lajeja, kuten koralleja, suojellaan?<\/p>\n
Miten voidaan minimoida sellaisten kalojen pyynti, jotka eiv\u00e4t ole viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneet?<\/p>\n
Miten estet\u00e4\u00e4n uhanalaisten lajien, kuten merilintujen, kilpikonnien ja nis\u00e4kk\u00e4iden joutuminen kalastajien pyydyksiin?<\/p>\n
Puites\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat periaatteessa selv\u00e4t: Rannikkovaltioilla on oikeus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 200 mailin talousvy\u00f6hykett\u00e4 ja velvollisuus hoitaa sen kalakantoja. Muut merialueet ovat kaikkien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Niit\u00e4 hoitamaan on perustettu yli 30 alueellista kalastuselint\u00e4, joista monet ovat valitettavan heikkoja ja varattomia.<\/p>\n
FAO on laatinut vastuullisen kalatalouden ohjeet, jotka lukuisat valtiot ja j\u00e4rjest\u00f6t ovat tunnustaneet kest\u00e4v\u00e4n kalatalouden perustaksi.<\/p>\n
Kaikki ei kuitenkaan ole viel\u00e4 kunnossa. FAO:n ker\u00e4\u00e4mien tietojen mukaan er\u00e4ill\u00e4 t\u00e4rkeill\u00e4 kalastusalueilla jopa 30 prosenttia saaliista on pyydetty laittomasti tai valvonnan ulkopuolella. <\/p>\n
Maailman kalastuslaivastot ovat yh\u00e4 liian suuria, vaikka ne ovatkin pienenem\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Kapasiteetin kutistuessa pyynti ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 v\u00e4hene, koska uudet alukset ovat entist\u00e4 tehokkaampia.<\/p>\n
Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kalatalouteen siirtyminen vaatii paljon teknisi\u00e4 ratkaisuja, yksituumaisuutta ja inhimillisi\u00e4 sek\u00e4 institutionaalisia voimavaroja. FAO pyyt\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4liselt\u00e4 yhteis\u00f6lt\u00e4 sek\u00e4 huomiota ett\u00e4 varoja maailman kalakantojen tulevaisuuden turvaamiseen.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Ichiro Nomura on YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6n FAO:n kalatalousosaston apulaisjohtaja.<\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rooma, 06.10.03 (IPS) – Keskustelu on viime kuukausina kiihtynyt maailman merien ja muiden vesist\u00f6jen kalakantojen ry\u00f6st\u00f6pyynnist\u00e4, vesien saastumisesta ja niiden tehottomasta hoidosta. YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 (FAO) on toistuvasti… Continue Reading