Uxbridge, Kanada, 30.03.15 (IPS) – Saasteista uhkaa tulla maailman vakavin terveysongelma,\u00a0ellei niiden ehk\u00e4isyyn ja puhdistamiseen saada lis\u00e4\u00e4 puhtia, asiantuntijat varoittavat.<\/p>\n
<\/p>\n
Ilman, veden ja maaper\u00e4n ep\u00e4puhtaudet tappavat l\u00e4hes yhdeks\u00e4n miljoonaa ihmist\u00e4 vuodessa ja aiheuttavat terveysongelmia 200 miljoonalle. Aidsiin kuoli vuonna 2013 noin 1,5 miljoonaa ihmist\u00e4 ja malariaan 600 000.<\/p>\n
Ihmisen valmistamia kemiallisia yhdisteit\u00e4 on rekister\u00f6ity v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 143 000, ja valtaosan terveysvaikutukset ovat tutkimatta. Terveydelle haitallista j\u00e4tett\u00e4 tuotetaan maapallolla 400 000 tonnia vuodessa, kertoo Julian Cribbin kirja Poisoned Planet.<\/p>\n
Cribbin mukaan vastasatanut lumi Mount Everestin huipulla on liian myrkyllist\u00e4 ihmisen juotavaksi ja vastasyntyneiden vauvojen elimist\u00f6st\u00e4 on l\u00f6ydetty 212:ta eri kemikaalia.<\/p>\n
Saasteet ja kehitys<\/p>\n
Saastumisella on suora yhteys kehitykseen, osoittavat Kiinan ja Intian esimerkit. Nyt kun YK valmistelee uusia kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita, myrkkyjen globaaleja vaikutuksia ei voida sivuuttaa, sanoo ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksiin perehtynyt uruguaylainen diplomaatti Fernando Lugris.<\/p>\n
"Puhtaaseen teknologiaan perustuva talouskehitys on avain kehitykseen ja yleisen terveyden kohenemiseen on", h\u00e4n vakuuttaa.<\/p>\n
Kuluvan vuoden lopussa umpeutuvat YK:n vuosituhannen kehitystavoitteet t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t olojen kohentamiseen k\u00f6yhiss\u00e4 maissa. Niiden tilalle tulevat kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita ja ulottuvat vuoteen 2030.<\/p>\n
Listalla ovat edelleen k\u00f6yhyyden, n\u00e4l\u00e4n ja eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4minen sek\u00e4 terveydenhuollon ja koulutuksen parantaminen. Mukaan mahtuu my\u00f6s saasteiden aiheuttamien terveysongelmien suitsiminen.<\/p>\n
Mittareita hiotaan<\/p>\n
Pure Earth -j\u00e4rjest\u00f6 auttaa myrkyttyneen maaper\u00e4n puhdistamista kehitysmaissa. J\u00e4rjest\u00f6n johtaja Richard Fuller kiittelee saasteiden huomioimista YK-tavoitteissa, mutta n\u00e4kee vaikeuksia tulosten mittaamisessa.<\/p>\n
Nykyisin mitataan vain kaupunkien ilmansaasteita, mutta vesi, maaper\u00e4 ja sis\u00e4ilma j\u00e4\u00e4v\u00e4t tutkimatta, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Asia voidaan viel\u00e4 korjata, sill\u00e4 YK:n yleiskokouksen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet vasta syyskuun lopulla.<\/p>\n
Saasteiden terveysvaikutuksiin erikoistunut kattoj\u00e4rjest\u00f6 GAHP ehdottaa tarkempia mittareita, joiden pohjana olisi sama menetelm\u00e4 kuin maailmanlaajuista tautitaakkaa arvioitaessa.<\/p>\n
Terveet elinvuodet<\/p>\n
Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n WHO:n tuella kehitetty daly-menetelm\u00e4 (Disability Adjusted Life Year) mittaa sairaudesta tai saasteista aiheutuvia haittapainotettuja elinvuosia. <\/p>\n
Yksi daly vastaa yht\u00e4 menetetty\u00e4 tervett\u00e4 elinvuotta. Menetelm\u00e4 soveltuu vaikkapa silakansy\u00f6nnin terveyshaittojen ja -hy\u00f6tyjen mittaamiseen.<\/p>\n
Fullerin mukaan menetelm\u00e4 on k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen, kunhan mukaan otetaan my\u00f6s maaper\u00e4n saasteet.<\/p>\n
GAHP ehdottaa vuoden 2012 kuolleisuus- ja sairastuvuuslukuja pohjaksi, johon saasteiden v\u00e4henemisen vaikutuksia aletaan verrata. <\/p>\n
"Saasteet vaikuttavat kaikkiin ja kaikkeen, mutta tietoisuus niist\u00e4 on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Nyt on oikea hetki kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota asiaan", Lugris patistaa. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Uxbridge, Kanada, 30.03.15 (IPS) – Saasteista uhkaa tulla maailman vakavin terveysongelma,\u00a0ellei niiden ehk\u00e4isyyn ja puhdistamiseen saada lis\u00e4\u00e4 puhtia, asiantuntijat varoittavat.<\/p>\n
Ilman, veden ja maaper\u00e4n ep\u00e4puhtaudet tappavat l\u00e4hes yhdeks\u00e4n mi… Continue Reading