Santiago, 20.04.15 (IPS) – Maailman suurimpiin kuparintuottajiin kuuluva Chile on alkanut tiedostaa louhinnan nurjan puolen. Maa on t\u00e4ynn\u00e4 kaivosj\u00e4tett\u00e4, josta koituu kasvava vaara asukkaille.<\/p>\n
<\/p>\n
Ilmastonmuutoksen kiihdytt\u00e4m\u00e4t s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t pahentavat tilannetta. Maailman kuivimmalla alueella Atacaman autiomaassa satoi maaliskuussa kahdessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 nelj\u00e4nnes koko vuoden sadem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Tulvat vaativat kymmeni\u00e4 ihmishenki\u00e4 ja aiheuttivat suurta vahinkoa. <\/p>\n
Alueen p\u00e4\u00e4kaupunki Copiap\u00f3 sijaitsee 800 kilometri\u00e4 Santiagosta pohjoiseen alueella, joka on pullollaan kaivosj\u00e4tett\u00e4, varoittaa asiaan perehtyneen Relaves-j\u00e4rjest\u00f6n perustaja Henry Jurgens.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa raskasmetallit olivat saastuttaneet seutua jo entuudestaan, mutta j\u00e4rjest\u00f6n huhtikuussa ottamat n\u00e4ytteet her\u00e4ttiv\u00e4t ep\u00e4ilyj\u00e4 uusista vuodoista. Valtion edustajat vakuuttavat kuitenkin, ett\u00e4 j\u00e4tealtaat ja muut varastot ovat kunnossa.<\/p>\n
Tonni kuparia, sata j\u00e4tett\u00e4<\/p>\n
Kupari on Chilen t\u00e4rkein luonnonvara, ja maa tuotti viime vuonna l\u00e4hes kolmanneksen koko maailman kuparista, 5 746 miljoonaa tonnia.<\/p>\n
Jokaista kuparitonnia kohti syntyy sata tonnia kaivosj\u00e4tett\u00e4, joka on s\u00e4il\u00f6tt\u00e4v\u00e4 jonnekin.<\/p>\n
Chiless\u00e4 on 449 tunnettua kaivosj\u00e4teallasta. Kymmenien muiden sijaintia ei ole kartoitettu, sanoo Relavesin aktiivi Raimundo G\u00f3mez.<\/p>\n
Louhintaj\u00e4te sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 murskatun kiviaineksen ja veden ohella raskasmetalleja ja prosessissa k\u00e4ytettyj\u00e4 kemikaaleja, kuten syanidia, arsenikkia, sinkki\u00e4 ja elohopeaa. <\/p>\n
V\u00e4hitellen ihmisen elimist\u00f6\u00f6n ker\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 myrkyist\u00e4 koituu vakavia terveyshaittoja. Esimerkiksi hajuton, mauton ja v\u00e4rit\u00f6n arsenikki voi aiheuttaa sy\u00f6p\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Asukkaat tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4<\/p>\n
"Hyl\u00e4tyist\u00e4 j\u00e4tevarastoista ei ole asianmukaista listaa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Atacaman alueella niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi arvioidaan 90", G\u00f3mez kertoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa asiaan liittyy paljon salailua. "Asukkaat eiv\u00e4t tied\u00e4 el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kaivosj\u00e4tteen naapurissa eiv\u00e4tk\u00e4 ole perill\u00e4 terveyshaitoista. Kukaan ei esimerkiksi kerro heille, ett\u00e4 juomavesi on saastunutta."<\/p>\n
Chile\u00e4 helmikuussa 2010 koetellut maanj\u00e4ristys hautasi nelihenkisen perheen hyl\u00e4tyst\u00e4 kaivosj\u00e4tteest\u00e4 syntyneen liejun alle. Perhe oli asunut ja ty\u00f6skennellyt kuusi vuotta Pencahuessa sijaitsevalla maatilalla tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n louhintaj\u00e4tteest\u00e4.<\/p>\n
Relaves-j\u00e4rjest\u00f6 vaatii Chile\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n kaivosj\u00e4tteit\u00e4 koskevan lain, joka m\u00e4\u00e4rittelee niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n, sijainnin ja kemikaalikuorman.<\/p>\n
"Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tarvitaan vahva laki ja toisaalta asiasta perill\u00e4 olevat asukkaat. Meilt\u00e4 puuttuvat molemmat", G\u00f3mez tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Hurjia pitoisuuksia<\/p>\n
Chilen rikkain perhe, Luksicit, omistaa maan kuudenneksi suurimman kupariyhti\u00f6n Los Pelambresin, jonka valtava j\u00e4tepato uhkaa Caimanesin kyl\u00e4n tuhatta asukasta.<\/p>\n
Pato sijaitsee joen yl\u00e4virrassa kahdeksan kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Caimanesista. Seitsem\u00e4n kilometri\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 patoallasta suojaa 270 metri\u00e4 korkea muuri, ja se on Latinalaisen Amerikan suurin kemiallisen j\u00e4tteen varasto.<\/p>\n
Andrei Tchernitchin Chilen valtionyliopistosta tutki 2011 seudun juomavesi\u00e4. "Raudan m\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitti sallitun rajan 50-kertaisesti ja mangaani tuplasti", h\u00e4n kertoo.<\/p>\n
Vuotta my\u00f6hemmin tutkituissa n\u00e4ytteiss\u00e4 ylitykset olivat viel\u00e4 suurempia, varsinkin mangaanin osalta. Sit\u00e4 havaittiin vesilitrassa 9 477 mikrogrammaa, kun sallittu raja on 100 mikrogrammaa. <\/p>\n
Pitk\u00e4aikainen altistus mangaanille vaikuttaa keskushermostoon ja voi aiheuttaa psykoosia, Parkinsonin tautia ja dementiaa, Tchernitchin varoittaa. (IPS)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Santiago, 20.04.15 (IPS) – Maailman suurimpiin kuparintuottajiin kuuluva Chile on alkanut tiedostaa louhinnan nurjan puolen. Maa on t\u00e4ynn\u00e4 kaivosj\u00e4tett\u00e4, josta koituu kasvava vaara asukkaille.<\/p>\n
Ilmastonmuutoksen kiihdytt\u00e4m\u00e4t s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t pahentav… Continue Reading