Santiago, 01.06.2015 (IPS) – Pienviljelij\u00e4t kamppailevat kaivosten ja muiden yritysten kanssa.\n <\/p>\n
<\/p>\n
"Miksi meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 maksaa vedest\u00e4, jota ymp\u00e4rist\u00f6mme tarjoaa yllin kyllin", ihmettelev\u00e4t pienviljelij\u00e4t Chilen etel\u00e4osissa. Maan pohjoisosissa yksityistetty\u00e4 vett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 viljelij\u00f6ille.<\/p>\n
Talonpoikien mielest\u00e4 veden pit\u00e4isi olla julkista omaisuutta, mutta Chiless\u00e4 se yksityistettiin jo Augusto Pinochetin sotilasdiktatuurin aikana vuonna 1980.<\/p>\n
Pitk\u00e4ss\u00e4 ja kapeassa Chiless\u00e4 on kosolti vett\u00e4, mutta se jakaantuu ep\u00e4tasaisesti. P\u00e4\u00e4kaupunki Santiagon etel\u00e4puolella vett\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 yli 10 000 kuutiota asukasta kohti, mutta pohjoisessa j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n alle 800 kuutioon.<\/p>\n
Vuoden 1980 perustuslaki julisti veden yksityisomaisuudeksi, ja vesilain mukaan valtio saa luovuttaa vesivarat yritysten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n maksutta ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ajaksi.<\/p>\n
Ainutlaatuinen ratkaisu<\/p>\n
Pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t sanelee vapaa markkinatalous: vesioikeuksia voi vapaasti myyd\u00e4, ostaa ja liisata ilman velvoitteita huolehtia esimerkiksi asukkaiden juomaveden tarpeista.<\/p>\n
"Chile on yksityist\u00e4nyt vesivarat ja vesihuollon ainoana maana maailmassa", sanoo Veden, maan ja ymp\u00e4rist\u00f6n puolustusliikkeen p\u00e4\u00e4sihteeri agronomi Rodrigo Mundaca.<\/p>\n
Koska Chilen laki erottaa veden ja maan omistuksen toisistaan, maanomistajilta puuttuu vett\u00e4 ja p\u00e4invastoin, Mundaca selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Pinochetin aikaan vesioikeudet jaettiin kuluttaviin ja ei-kuluttaviin. J\u00e4lkimm\u00e4isi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 vesivoimalat, ja niist\u00e4 81 prosenttia on ollut vuodesta 2009 italialais-espanjalaisella Enet-Endesa-yhti\u00f6ll\u00e4, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Vett\u00e4 kuluttavista oikeuksista 73 prosenttia on maataloudella, 12 teollisuudella, 9 kaivosteollisuudella ja 6 prosenttia vesi- ja viem\u00e4rilaitoksella.<\/p>\n
Kuuma ymp\u00e4rist\u00f6kysymys<\/p>\n
"Pohjois-Chilen kyl\u00e4t taistelevat kaivosyhti\u00f6iden kanssa vedest\u00e4, Keski-Chiless\u00e4 vastassa on agribisnes ja etel\u00e4ss\u00e4 vesivoimalat sek\u00e4 mets\u00e4yhti\u00f6t", Mundaca selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Vesi on t\u00e4m\u00e4n maan kuumin ymp\u00e4rist\u00f6kysymys. Viljelij\u00e4t ovat menett\u00e4neet sen takia maitaan ja esimerkiksi Petorcan kunnassa on nyt yli 3 000 naista, joiden miehet ovat joutuneet j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n tilansa ja l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ty\u00f6nhakuun muualle", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Chilen kuluttajaj\u00e4rjest\u00f6n mukaan k\u00e4ytt\u00f6veden hinta on noussut yksityist\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 huimasti. Se arvioi korotusten olleen vuoden 1998 j\u00e4lkeen monin paikoin 100\u2013200 prosenttia.<\/p>\n
Chilen vesilakiin on pitkin matkaa tehty muutoksia, joiden tarkoituksena on ollut loiventaa sen eriarvoistavia ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Nytkin kongressin alahuone pohtii uudistuksia, jotka turvaisivat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vedensaannin ja muuttaisivat ikuiset oikeudet m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisiksi.<\/p>\n
Muutokset eiv\u00e4t kuitenkaan vaikuta jo my\u00f6nnettyihin, eiv\u00e4tk\u00e4 varsinkaan kaivosteollisuuden vesioikeuksiin. Perustuslain kohtaan, joka m\u00e4\u00e4rittelee veden yksityiseksi, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olla puuttumassa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Tuontiveden varassa<\/p>\n
"Chilen vesihuolto heijastaa eturistiriitoja, k\u00e4hmint\u00e4\u00e4 ja korruptiota", sanoo pienviljelij\u00e4 Ricardo Sanhueza. H\u00e4n asuu Petorcan maakunnan samannimisess\u00e4 kunnassa 220 kilometri\u00e4 Santiagosta pohjoiseen. Alueen tilanne on k\u00e4rjistetty esimerkki Chilen 35 vuotta sitten alkaneen vesivarojen yksityist\u00e4misen seurauksista.<\/p>\n
"Vaikka meill\u00e4 oli pahat kuivuuskaudet 1987 ja 1997, puhdasta juomavett\u00e4 riitti aina", Sanhueza muistelee. Nyt Petorcan maakunnan 70 000 asukasta ovat s\u00e4ili\u00f6autoilla kuskattavan veden varassa.<\/p>\n
"T\u00e4m\u00e4 ei johdu ilmastosta, vaan maan ja veden liikak\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Se tuhoaa pienimuotoisen maanviljelyn", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
My\u00f6s valtiollinen ihmisoikeusinstituutti sanoo, ettei Petorcan vesipula johdu yksin kuivuudesta vaan yrityksist\u00e4, joihin kuuluu muun muassa kultakaivos. Vesioikeuksien my\u00f6nt\u00e4minen yrityksille on kuivattanut joen, joka aiemmin virtasi vuolaana vuorilta mereen.<\/p>\n
"Joki oli koko maakunnan selk\u00e4ranka. Minun lapsuudessani el\u00e4m\u00e4 py\u00f6ri sen ymp\u00e4rill\u00e4: uimme ja leikimme vedess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4t pitk\u00e4t. Tytt\u00e4reni lapsuus on toisenlainen, sill\u00e4 joesta on j\u00e4ljell\u00e4 vain kivi\u00e4 ja p\u00f6ly\u00e4", kertoo Petorcan kunnan psykologi M\u00f3nica Flores.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Santiago, 01.06.2015 (IPS) – Pienviljelij\u00e4t kamppailevat kaivosten ja muiden yritysten kanssa.
\n "Miksi meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 maksaa vedest\u00e4, jota ymp\u00e4rist\u00f6mme tarjoaa yllin kyllin", ihmettelev\u00e4t pienviljelij\u00e4t Chilen etel\u00e4osissa. Maan pohjoi… Continue Reading