Johannesburg, 15.06.15 (IPS) – Ihmisoikeuksia puolustavien vainoaminen Kiinassa tai Egyptiss\u00e4 on tuttua uutisista. Samoin tietovuotajina tunnettujen Julian Assangen ja Edward Snowdenin takaa-ajo \u2013 vaikka he paljastivat ihmisoikeusloukkauksia demokraattisissa maissa. <\/p>\n
<\/p>\n
Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 Civicus kirjasi <\/p>\n
vuonna 2014 vakavia kansalaisoikeuksien <\/p>\n
loukkauksia 96 maasta. Amnesty International <\/p>\n
luonnehti vuotta tuhoisaksi ihmisoikeuksille, <\/p>\n
Freedom Housen mukaan tukahduttaminen jatkuu <\/p>\n
yhdeks\u00e4tt\u00e4 vuotta.<\/p>\n
Ilmaisunvapautta sek\u00e4 oikeutta yhdisty\u00e4 ja <\/p>\n
kokoontua on rajoitettu viime vuosina <\/p>\n
voimakkaasti. Tukahduttaminen yltyy sek\u00e4 <\/p>\n
demokratioissa ett\u00e4 diktatuureissa, ja siihen <\/p>\n
turvautuvat my\u00f6s yritykset ja \u00e4\u00e4riliikkeet.<\/p>\n
Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 rajoitetaan sananvapautta ja <\/p>\n
mielenosoitusoikeutta, leimataan j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 <\/p>\n
"ulkomaisiksi agenteiksi" ja estet\u00e4\u00e4n niiden <\/p>\n
rahoitusta tai kiellet\u00e4\u00e4n seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 <\/p>\n
puolustava toiminta. <\/p>\n
Tuomiot poliittisia<\/p>\n
Tukahduttamisen taustalta l\u00f6ytyy nelj\u00e4 <\/p>\n
avaintekij\u00e4\u00e4, joista ensimm\u00e4inen on globaali <\/p>\n
demokratiavaje. Korruptiota ja muita <\/p>\n
rikkomuksia paljastavat kansalaiset leimataan <\/p>\n
"turvallisuusuhaksi" ja heille luetaan <\/p>\n
poliittisesti motivoitu tuomio. Tilanne jatkuu <\/p>\n
synkk\u00e4n\u00e4 esimerkiksi Iranissa, Kiinassa, <\/p>\n
Kuubassa, Pohjois-Koreassa tai Vietnamissa.<\/p>\n
Samaan aikaan tietovuotajien vaino <\/p>\n
Britanniassa, It\u00e4vallassa, Ranskassa ja <\/p>\n
Yhdysvalloissa vahvistaa ilmapiiri\u00e4, joka <\/p>\n
hyv\u00e4ksyy toisinajattelevien vahtimisen. <\/p>\n
Toinen tekij\u00e4 on pakkomielle torjua terrorismia <\/p>\n
\u2013 paitsi valtion harjoittamaa \u2013 kansallisen <\/p>\n
turvallisuuden nimiss\u00e4. Kansalaisoikeuksien <\/p>\n
suitsiminen sai alkunsa syyskuun 2001 terrori-<\/p>\n
iskuista Yhdysvaltoihin.<\/p>\n
Tilanne paheni vuoden 2011 arabikev\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen, <\/p>\n
kun kansa oli kaatanut diktaattorin Tunisiassa <\/p>\n
ja Egyptiss\u00e4. Kansalaisvapauksia on sittemmin <\/p>\n
rajoitettu Bahrainissa, Egyptiss\u00e4, Jordaniassa, <\/p>\n
Omanissa, Saudi-Arabiassa ja Yhdistyneiss\u00e4 <\/p>\n
arabiemiraateissa. <\/p>\n
Laajat vaikutukset<\/p>\n
Vaikutus ulottui syvemm\u00e4lle Afrikkaan, miss\u00e4 <\/p>\n
kuria ovat kirist\u00e4neet ainakin Angola, Burundi, <\/p>\n
Etiopia, Gambia, Ruanda, Sudan, Swazimaa ja <\/p>\n
Zimbabwe.<\/p>\n
Kansalaistoiminta on entisest\u00e4\u00e4n vaikeutunut <\/p>\n
Keski-Aasian ja It\u00e4-Euroopan maissa, kuten <\/p>\n
Azerbaid\u017eanissa, Kirgisiassa, Unkarissa, Valko-<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, Turkissa, <\/p>\n
Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa.<\/p>\n
Uusia "turvallisuusj\u00e4rjestelyj\u00e4" on toteutettu <\/p>\n
my\u00f6s Kaakkois-Aasian Kambod\u017eassa ja Malesiassa <\/p>\n
sek\u00e4 sotilaiden valtaan joutuneessa Thaimaassa.<\/p>\n
Kolmas taustatekij\u00e4 on eriarvoisuuden kasvu ja <\/p>\n
varallisuuden keskittyminen pienelle <\/p>\n
v\u00e4hemmist\u00f6lle. Oxfam-j\u00e4rjest\u00f6n mukaan rikkain <\/p>\n
prosentti maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 omistaa ensi <\/p>\n
vuonna enemm\u00e4n kuin loput 99 prosenttia <\/p>\n
yhteens\u00e4. Taloudellisen ja poliittisen eliitin <\/p>\n
likeinen suhde ajaa esimerkiksi korruptiota ja <\/p>\n
ilmastonmuutosta vastustavat j\u00e4rjest\u00f6t entist\u00e4 <\/p>\n
ahtaammalle.<\/p>\n
Nousevat \u00e4\u00e4riliikkeet<\/p>\n
Usko markkinoiden mahtiin ja uusliberalistiseen <\/p>\n
talousmalliin kuristaa ammattiyhdistysliikett\u00e4 <\/p>\n
ja maanomistusoikeudestaan kamppailevia.<\/p>\n
Brasiliassa murhattiin viime vuonna v\u00e4hint\u00e4\u00e4n <\/p>\n
29 ymp\u00e4rist\u00f6aktivistia. Kanadan hallitus pit\u00e4\u00e4 <\/p>\n
silm\u00e4ll\u00e4 alkuper\u00e4isasukkaiden toimintaa <\/p>\n
ekologisesti arkojen alueiden suojelemiseksi. <\/p>\n
Intia on j\u00e4\u00e4dytt\u00e4nyt tilej\u00e4 Greenpeacelta, joka <\/p>\n
yritt\u00e4\u00e4 pelastaa kaivosten uhkaamia metsi\u00e4. <\/p>\n
Nelj\u00e4s ja nouseva uhkatekij\u00e4 <\/p>\n
kansalaistoiminnalle ovat uskonnolliset <\/p>\n
\u00e4\u00e4riliikkeet. Kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n <\/p>\n
kyvytt\u00f6myys est\u00e4\u00e4 Israelin ja Syyrian <\/p>\n
valtioiden vakavia ihmisoikeusloukkauksia luo <\/p>\n
kasvupohjaa \u00e4\u00e4riaineksille, joiden ajattelu ei <\/p>\n
suosi moniarvoista kansalaisyhteiskuntaa.<\/p>\n
Kansalaistoiminnan ahdinko heijastaa <\/p>\n
kansainv\u00e4lisi\u00e4 paineita ja polarisaatiota. <\/p>\n
Ihmiskuntaa koettelevat yhteen kietoutuneet <\/p>\n
taloudelliset, ekologiset ja humanitaariset <\/p>\n
kriisit. Ratkaisut niihin on viime k\u00e4dess\u00e4 <\/p>\n
l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 juuri kansalaisyhteiskunnasta.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
*Mandeep S. Tiwana on ihmisoikeusjuristi ja <\/p>\n
Civicus-j\u00e4rjest\u00f6n politiikka- ja <\/p>\n
tutkimusosaston johtaja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Johannesburg, 15.06.15 (IPS) – Ihmisoikeuksia puolustavien vainoaminen Kiinassa tai Egyptiss\u00e4 on tuttua uutisista. Samoin tietovuotajina tunnettujen Julian Assangen ja Edward Snowdenin takaa-ajo \u2013 vaikka he paljastivat ihmisoikeusloukkauksia dem… Continue Reading