Santiago, 29.06.15 (IPS) – Teollinen pyynti kutistaa saaliita, kiinti\u00f6ist\u00e4 kamppaillaan <\/p>\n
<\/p>\n
Kalastus on perinteisesti tarjonnut elannon miljoonille ihmisille Etel\u00e4-Amerikassa. Nyt kalastajien leip\u00e4 on tiukassa, sill\u00e4 saaliit katoavat uivien kalatehtaiden uumeniin.<\/p>\n
Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla on yli kaksi miljoonaa pienkalastajaa, joiden yhteenlasketut vuositulot hipovat kolmea miljardia euroa, laskee alueellinen kalastusj\u00e4rjest\u00f6 Oldepesca.<\/p>\n
Chilen, Perun ja Ecuadorin rantoja sivuava Humboldtinvirta tuottaa noin viidenneksen koko maailman kalansaaliista. Kalaisia vesi\u00e4 on my\u00f6s Atlantin puolella Brasilian, Argentiinan ja Uruguayn rannikolla.<\/p>\n
Latinalainen Amerikka ja Karibian alue tuottavat vuodessa 18 miljoonaa tonnia merenel\u00e4vi\u00e4. Saaliista 90 prosenttia korjaavat Peru, Chile, Meksiko, Argentiina ja Brasilia.<\/p>\n
Taistelu laista Chiless\u00e4<\/p>\n
Chiless\u00e4 vuonna 2013 s\u00e4\u00e4detty kalastuslaki uhkaa pienkalastajien elantoa vakavasti, sanoo Gino Bavestrello, joka johtaa Chilen kalastajien perustamaa puolustusneuvostoa.<\/p>\n
Bavestrello, 57, on kalastajien sukua: sek\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 ett\u00e4 poikansa hankkivat elantonsa merelt\u00e4. Viime ajat h\u00e4n on kuitenkin pysynyt maissa ja taistellut lakimuutoksen puolesta.<\/p>\n
Vastustajien mukaan laki j\u00e4tti 90 prosenttia itsellisist\u00e4 kalastajista vaille pyyntikiinti\u00f6it\u00e4, joita my\u00f6nnettiin vain kaupallisille yrityksille. Ne saavat 20 vuodeksi pyyntiluvan, joka on senkin j\u00e4lkeen uusittavissa. Pyynti uhkaa vilkastua liikaa, ja kalakannat hupenevat.<\/p>\n
Hiljan paljastui, ett\u00e4 yli puolta Chilen markkinoista hallitseva kalayhti\u00f6 Corpesca lahjoi senaatin kalastuskomitean j\u00e4seni\u00e4 ennen lain hyv\u00e4ksymist\u00e4.<\/p>\n
"Lakia on muutettava v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tai se tappaa pienkalastajat. Joudumme turvautumaan luvattomaan puunkaatoon ja myym\u00e4\u00e4n polttopuuta henkemme pitimiksi", Bavestrello sanoo.<\/p>\n
Moni aiemmin omaan laskuunsa kalastanut on joutunut ottamaan pestin yritysten aluksille.<\/p>\n
Saasteita ja ahneutta<\/p>\n
Kalastus on ikiaikainen elinkeino my\u00f6s Etel\u00e4-Amerikan sis\u00e4maan suurilla joilla ja j\u00e4rvill\u00e4. Mutta vaarat vaanivat siell\u00e4kin. Perussa argentiinalainen \u00f6ljy-yhti\u00f6 Pluspetrol on saastuttanut Amazonian alueella jokia ja Shanshacochaj\u00e4rven, jonka kalansaaliit ovat kutistuneet puoleen aiemmasta.<\/p>\n
Perun rannikolta pyydett\u00e4v\u00e4n perunsardellin saalism\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat pitk\u00e4\u00e4n olleet suuremmat kuin mink\u00e4\u00e4n muun luonnonvesist\u00e4 pyydetyn kalalajin. Vuosisaaliit ovat vaihdelleet 4,2 ja 8,3 miljoonan tonnin v\u00e4lill\u00e4 vuosina 2008-2012.<\/p>\n
L\u00e4hes koko sardellisaalis on p\u00e4\u00e4tynyt kalajauhon ja -\u00f6ljyn raaka-aineeksi. Nyt n\u00e4m\u00e4kin kalakannat ovat huvenneet, mik\u00e4 supistaa Perun t\u00e4rkeimpiin vientituotteisiin kuuluvien valmisteiden vienti\u00e4.<\/p>\n
Kolumbian vesill\u00e4 kalakannat ovat kutistuneet jopa kolmannekseen 1970-luvun tasosta, kertoo paikallisen yliopiston tutkimus.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Santiago, 29.06.15 (IPS) – Teollinen pyynti kutistaa saaliita, kiinti\u00f6ist\u00e4 kamppaillaan <\/p>\n
Kalastus on perinteisesti tarjonnut elannon miljoonille ihmisille Etel\u00e4-Amerikassa. Nyt kalastajien leip\u00e4 on tiukassa, sill\u00e4 saaliit katoavat uivien kalateht… Continue Reading