Rio de Janeiro, 24.08.15 (IPS) – Brasilian talouskriisiin l\u00f6ytyy syyllisi\u00e4 niin vasemmalta kuin oikealtakin. Korruption ja hallituksen virheiden ohella vaikuttavat t\u00e4htitieteellinen korkotaso, populistinen perustuslaki ja maailmantalouden alam\u00e4ki.<\/p>\n
<\/p>\n
Brasilian vasemmistohallitus vetoaa kernaasti maailmantalouteen. Hallituksen arvostelijat taas kaatavat ep\u00e4onnistumisen toista kauttaan vallassa olevan presidentti Dilma Rousseffin niskaan.<\/p>\n
Kadunmies ep\u00e4ilee ongelmien syyksi korruptiota, joka on saanut valtavat mittasuhteet erityisesti valtion \u00f6ljy-yhti\u00f6ss\u00e4 Petrobrasissa.<\/p>\n
Talous on lamassa, eik\u00e4 ennusteissa n\u00e4y valoa. Ty\u00f6tt\u00f6myys kasvaa, inflaatio hipoo kymment\u00e4 prosenttia, ja korot huitelevat pilviss\u00e4. <\/p>\n
Yli sadan prosentin korot<\/p>\n
Taloutta jarruttaa rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa kiskurikorot imev\u00e4t rahat pois tuotannosta, sanoo Sao Paulon katolisen yliopiston professori Ladislau Dowbor.<\/p>\n
Kuluttajien ottamien lainojen korkotaso oli hein\u00e4kuussa keskim\u00e4\u00e4rin 126,7 prosenttia ja luottokorteissa korkeimmillaan 334,84 prosenttia. Dowborin mukaan osamaksukaupan korko nousee helposti toiselle sadalle, kun se Euroopassa j\u00e4\u00e4 13 prosenttiin.<\/p>\n
Brasilialaiset velkaantuvat koko ajan lis\u00e4\u00e4. Huhtikuun tilaston mukaan kotitaloudet k\u00e4yttiv\u00e4t velanmaksuun 46,5 prosenttia tuloistaan eli tuplasti kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.<\/p>\n
"Kulutuskysynt\u00e4 tukahtuu, koska ihmisten rahat menev\u00e4t velanmaksuun", Dowbor tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Vain pankit porskuttavat<\/p>\n
My\u00f6s yritykset maksavat korkeita korkoja, hein\u00e4kuun tilastossa taso oli 33\u201361 prosenttia. "Se hyydytt\u00e4\u00e4 investoinnit, joiden avulla tuotanto voisi kasvaa", tutkija jatkaa. <\/p>\n
Brasilian valtio maksaa kotimaisista lainoistaan t\u00e4n\u00e4 vuonna aiempaa korkeampaa, reilun 14 prosentin korkoa, mik\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 Dowborin mukaan reilusti budjetin menoleikkauksilla tavoitellut s\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n
Brasilian pankit tekev\u00e4t enn\u00e4tystulosta samaan aikaan, kun talous, teollisuus ja kauppa kutistuvat. Nelj\u00e4 suurinta rahoituslaitosta ansaitsi vuoden ensinelj\u00e4nneksell\u00e4 40 prosenttia enemm\u00e4n kuin vastaavana aikana 2014.<\/p>\n
Brasilian taloutta rokottaa my\u00f6s veronkierto. Brittilehti The Economist arvioi, ett\u00e4 Brasilialle kuuluvia verotuloja on piilotettu veroparatiiseihin yli 450 miljardin euron edest\u00e4. Summa on 28 prosenttia maan kansantuotteesta.<\/p>\n
Vaikeasti korjattava<\/p>\n
Dowborin mielest\u00e4 rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 on Brasilian talouden keskeinen ongelma ja sit\u00e4 on vaikea korjata. Moni kansanedustaja ja korkea virkamies on saanut tukea suuryrityksilt\u00e4, ja keskeiset viestint\u00e4v\u00e4lineet ovat nelj\u00e4n perheen omistuksessa, h\u00e4n muistuttaa.<\/p>\n
Tuntuu mysteerilt\u00e4, miten Brasilian talous voi toimia n\u00e4in korkealla korkotasolla. Rousseff yritti hillit\u00e4 sit\u00e4 ensimm\u00e4isen kautensa (2011\u20132014) alkuvuosina. Tuolloin valtion pankit tarjosivat halvempia lainoja kilpailun kiihdytt\u00e4miseksi. Tulokset j\u00e4iv\u00e4t heikoiksi, talous alkoi hyyty\u00e4, julkinen velka kasvoi, ja inflaatio tuplaantui tavoitellusta 4,5 prosentista. <\/p>\n
Osa taloustieteilij\u00f6ist\u00e4 syytt\u00e4\u00e4 kriisist\u00e4 valtion talouden rakenteellista ep\u00e4tasapainoa, joka juontuu vuoden 1988 perustuslakiin. Tavoitteena on hyvinvointivaltio, mihin Brasilian rahkeet eiv\u00e4t kuitenkaan riit\u00e4, vaan menot ylitt\u00e4v\u00e4t tulot veroasteen nostamisesta huolimatta, he sanovat.<\/p>\n
Rion yliopiston emeritusprofessori Fernando Cardim de Carvalho arvioi kansalaisten kasvaneen tyytym\u00e4tt\u00f6myyden syyksi petetyt odotukset. Heille luvattiin perustuslaissa oikeuksia ja etuja, joita ei kyet\u00e4 kustantamaan. "Tulonsiirtoihin on varaa vain, jos tulot kasvavat", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
BRASILIAN FAKTAT<\/p>\n
– Valtio Etel\u00e4-Amerikassa<\/p>\n
– Asukkaita 200,4 miljoonaa<\/p>\n
– Kansallisen k\u00f6yhyysrajan alla 8,9 %<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 90,4 %<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 79\/187<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 24.08.15 (IPS) – Brasilian talouskriisiin l\u00f6ytyy syyllisi\u00e4 niin vasemmalta kuin oikealtakin. Korruption ja hallituksen virheiden ohella vaikuttavat t\u00e4htitieteellinen korkotaso, populistinen perustuslaki ja maailmantalouden alam\u00e4ki.
\n… Continue Reading