Niyamgiri, Intia, 24.08.15 (IPS) – Intialainen dongria kondh -heimo p\u00e4\u00e4si otsikoihin 2013 torjuttuaan ulkomaisen kaivosyhti\u00f6n alueeltaan. Nyt heimo keskitt\u00e4\u00e4 voimansa perinteisten viljelykasvien ja -tapojen elvytt\u00e4miseen.<\/p>\n
<\/p>\n
Saviruukku p\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaeltavat papittaret etsiv\u00e4t unohdettuja hirssilajikkeita Niyamgirin vuoristokylist\u00e4 Intian it\u00e4isess\u00e4 Odishan osavaltiossa. Hirssi on 10 000 hengen vahvuisen dongria kondh -heimon perinteist\u00e4 ruokaa, ja hirssipeltojen kutistuminen on johtanut laajaan aliravitsemukseen.<\/p>\n
Teollisuus ja kaivostuotanto ovat verottaneet viljelyalaa, ja Intian hallituksen riisi\u00e4 suosiva politiikka on koitunut s\u00e4\u00e4nkest\u00e4v\u00e4n ja ravitsevan hirssin kohtaloksi.<\/p>\n
Intian alkuper\u00e4iskansoihin kuuluvan heimon papittaret kulkevat nyt ovelta ovelle kannustaen kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 palaamaan hirssinviljelyyn.<\/p>\n
Siemeni\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kylist\u00e4<\/p>\n
"Minun lapsuudessani t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viljeltiin kolmeakymment\u00e4 hirssilajiketta, mutta nyt j\u00e4ljell\u00e4 on en\u00e4\u00e4 kaksi", kertoo vanhin papitar, 68-vuotias Dasara Kadraka.<\/p>\n
Heimo asuttaa 120:t\u00e4 vuoristokyl\u00e4\u00e4. Papittaret k\u00e4yv\u00e4t niiss\u00e4, joista on saatu tietoa perinteisten lajikkeiden viljelyst\u00e4. Tieto levi\u00e4\u00e4 viikoittaisilla markkinoilla sek\u00e4 h\u00e4iss\u00e4 ja muissa juhlissa. <\/p>\n
Kyliss\u00e4 papittaret pyyt\u00e4v\u00e4t siemeni\u00e4 mukaansa kylv\u00e4\u00e4kseen ne omille mailleen. Vastineeksi kyl\u00e4l\u00e4iset saavat tuplam\u00e4\u00e4r\u00e4n papittarien tuomia toisten lajikkeiden siemeni\u00e4.<\/p>\n
Lis\u00e4\u00e4 energiaa<\/p>\n
Viel\u00e4 60 vuotta sitten hirssi muodosti 40 prosenttia koko Intian viljanviljelyst\u00e4, mutta nyt en\u00e4\u00e4 11 prosenttia.<\/p>\n
"Niyamgirissa hirssipellot ovat kutistuneet puoleen 15 viime vuoden aikana, kun valtio on kannustanut viljelem\u00e4\u00e4n rahakasveja, kuten ananasta, kurkumaa ja inkiv\u00e4\u00e4ri\u00e4", kertoo heimon parissa vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 Susanta Kumar Dalai.<\/p>\n
Paluuta hirssiin puoltavat kuitenkin monet seikat: kasvi p\u00e4rj\u00e4\u00e4 ilman keinokastelua, ja siemeniss\u00e4 on tuhdisti proteiinia, B-vitamiinia sek\u00e4 hivenaineita.<\/p>\n
Niyamgirin asukkaista 83 prosenttia saa p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 ravinnostaan v\u00e4hemm\u00e4n energiaa kuin kulutus edellytt\u00e4isi. Aliravitsemuksesta k\u00e4rsii yli puolet kouluik\u00e4isist\u00e4 lapsista. <\/p>\n
Sadot kutistuivat<\/p>\n
Dongria kondhien kyliss\u00e4 ei ole s\u00e4hk\u00f6\u00e4 tai vesi- ja viem\u00e4rihuoltoa. L\u00e4himm\u00e4lle terveysasemalle on usein kymmenien kilometrien k\u00e4velymatka, joten apua haetaan rohdoskasveista ja perim\u00e4tiedosta.<\/p>\n
Monen mielest\u00e4 paluu perinteisiin viljelykasveihin ja -tapoihin ratkaisisi monta ongelmaa. <\/p>\n
"Aiemmin saatoimme kylv\u00e4\u00e4 lukuisia hirssi- ja linssilajikkeita samalle palstalle ja sato oli moninkertainen nykyiseen riisinviljelyyn verrattuna", kertoo Kadaraguman kyl\u00e4n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Krusna Kadraka, 53.<\/p>\n
Maanviljely vuoristossa vaatii voimia. Gulpa Kadraka, 40, kertoo kokeilleensa riisinviljely\u00e4, mutta havainneensa pian, ett\u00e4 riisi antaa paljon v\u00e4hemm\u00e4n energiaa kuin hirssi. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Viljojen kastilaitos<\/p>\n
Intia on luonut viljakasveille oman kastilaitoksen. Sen huipulla on valkoinen riisi, joka rikastuttaa keinolannoitteiden myyji\u00e4 ja tuo valtiolle vientituloja, suomii tunnettu perinn\u00f6llisyysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Mankombu Sambasivan Swaminathan, 90.<\/p>\n
H\u00e4nen sisukkuutensa ansiosta terveellinen hirssi ollaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Intian ruuanjakeluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, jonka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 turvata halpa perusravinto k\u00f6yhille. Heihin kuuluu kaksi kolmasosaa 1,2 miljardista asukkaasta. <\/p>\n
Korruptio ja muut ongelmat ovat vaikeuttaneet halvan ruuan jakelua, mutta siit\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t kuitenkin miljoonat ihmiset. Swaminathanin mukaan heist\u00e4 on tehty riisinsy\u00f6ji\u00e4 samaan aikaan, kun ravintorikasta hirssi\u00e4 on alettu pit\u00e4\u00e4 karjanrehuna.<\/p>\n
Intiassa menehtyy vuosittain 1,3 miljoonaa lasta aliravitsemukseen, ja maassa on alipainoisia lapsia yli tuplam\u00e4\u00e4r\u00e4 Saharan etel\u00e4puoliseen Afrikkaan verrattuna. (IPS)<\/p>\n
INTIAN FAKTAT:<\/p>\n
– Valtio Etel\u00e4-Aasiassa<\/p>\n
– Asukkaita 1 252 miljoonaa<\/p>\n
– Noin 90 miljoonaa on adivaseja eli alkuper\u00e4iskansojen j\u00e4seni\u00e4<\/p>\n
– Alle 1,25 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 32,7 %<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 74,0 %<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 135\/187<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Niyamgiri, Intia, 24.08.15 (IPS) – Intialainen dongria kondh -heimo p\u00e4\u00e4si otsikoihin 2013 torjuttuaan ulkomaisen kaivosyhti\u00f6n alueeltaan. Nyt heimo keskitt\u00e4\u00e4 voimansa perinteisten viljelykasvien ja -tapojen elvytt\u00e4miseen.<\/p>\n
Saviruukku p\u00e4\u00e4ns\u00e4 p… Continue Reading