YK, New York, 05.01.15 (IPS) – \u00d6ljyn hinnan lasku kurittaa kovimmin Afrikkaa, joka k\u00e4rsii entuudestaan k\u00f6yhyydest\u00e4, ruokapulasta ja sairauksista. Valopilkkuna on, ett\u00e4 halpeneva \u00f6ljy vet\u00e4\u00e4 my\u00f6s ruuan hintaa alas.<\/p>\n
<\/p>\n
Suuria \u00f6ljy- ja kaasuvarantoja omistavien Afrikan maiden, kuten Algerian, P\u00e4iv\u00e4ntasaajan Guinean ja Gabonin talouksilla on mennyt suhteellisen hyvin, mutta \u00f6ljyn hinnan lasku vaikuttaa niihin kielteisesti, ennakoi amerikkalaisen Seton Hallin yliopiston apulaisprofessori Kwame Akonor.<\/p>\n
Vaaravy\u00f6hykkeess\u00e4 ovat muutkin Afrikan \u00f6ljyntuottajat, kuten Nigeria, Angola ja Sudan sek\u00e4 Libya ja Egypti.<\/p>\n
Pahin isku uhkaa Afrikan suurinta taloutta, Nigeriaa, joka saa noin 80 prosenttia tuloistaan raaka\u00f6ljyst\u00e4. Maan valuutan nairan arvo on putosi 15 prosenttia vuonna 2014 \u00f6ljyn hinnan mukana.<\/p>\n
Raaka-aineriippuvuus heikent\u00e4\u00e4<\/p>\n
Vaikka Afrikan taloudelle on ennustettu vinhaa kasvua, monen talouden pohja on hutera, varoittaa Akonor. H\u00e4n toimii my\u00f6s Afrikan kehitysinstituutti -ajatushautomon johtajana New Yorkissa.<\/p>\n
"Suuri valtionvelka ja vahva riippuvuus raaka-aineiden ja kaivannaisten viennist\u00e4 tekee afrikkalaisista talouksista haavoittuvia yll\u00e4tt\u00e4ville muutoksille ja rakenteellisille riskeille", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Laaja nuorisoty\u00f6tt\u00f6myys jarruttaa Afrikassa henkisen p\u00e4\u00e4oman kasautumista, mik\u00e4 puolestaan est\u00e4\u00e4 aidosti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua. <\/p>\n
Hy\u00f6ty\u00e4 k\u00f6yhille<\/p>\n
"\u00d6ljyn hinnan lasku on hyv\u00e4 uutinen maailman ruokaturvalle", uskoo kansainv\u00e4lisen maatalousalan tutkimuskeskus Ifprin johtaja Shenggen Fan.<\/p>\n
\u00d6ljyn korkea hinta tekee maataloustuotannosta kalliimpaa, jolloin ruuan hinta nousee. Kehitysmaiden k\u00f6yhien ruuantuottajien ja -kuluttajien pit\u00e4isi siis hy\u00f6ty\u00e4 halvoista hinnoista ainakin niin kauan kun heid\u00e4n ostovoimansa kasvaa.<\/p>\n
Toisaalta \u00f6ljynviej\u00e4maiden tulojen v\u00e4heneminen saattaa johtaa siihen, ett\u00e4 valtiot v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ruokatukiaan, jolloin k\u00f6yh\u00e4t taas k\u00e4rsiv\u00e4t, Fan pohtii.<\/p>\n
Silloin kun \u00f6ljyn hinta on korkealla, \u00f6ljynviej\u00e4maiden hallitusten tulisi Fanin mielest\u00e4 sijoittaa ruuantuottajien tukemiseen, ty\u00f6paikkojen luomiseen sek\u00e4 vararahastoihin, joista tuettaisiin k\u00f6yhi\u00e4 huonoina aikoina. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
L\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 Afrikan taloudelle<\/p>\n
"Suurin este Afrikan kest\u00e4v\u00e4lle talouskasvulle on hallitusten poliittisen tahdon puute", toteaa apulaisprofessori Kwame Akonor amerikkalaisesta Seton Hallin yliopistosta.<\/p>\n
Muutos vaatii Akonorin mukaan entist\u00e4 monipuolisempia ja jalostetumpia vientituotteita ja vankan teollisuuden. Avuksi olisi alueellisen yhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4minen maiden v\u00e4lill\u00e4, sill\u00e4 kotimaiset markkinat ovat usein pienet.<\/p>\n
My\u00f6s mantereen infrastruktuuri pit\u00e4isi saada kuntoon. Muiden kehitysmaiden asukkaista puolet asuu l\u00e4hell\u00e4 teit\u00e4, mutta afrikkalaisista vain kolmannes, kertoo Afrikan kehityspankki. S\u00e4hk\u00f6\u00e4 saa 30 prosenttia afrikkalaisista, kun osuus on muissa kehitysmaissa 70\u201390 prosenttia. (IPS)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
YK, New York, 05.01.15 (IPS) – \u00d6ljyn hinnan lasku kurittaa kovimmin Afrikkaa, joka k\u00e4rsii entuudestaan k\u00f6yhyydest\u00e4, ruokapulasta ja sairauksista. Valopilkkuna on, ett\u00e4 halpeneva \u00f6ljy vet\u00e4\u00e4 my\u00f6s ruuan hintaa alas.<\/p>\n
Suuria \u00f6ljy- ja kaasuvaranto… Continue Reading