Delhi, 16.06.14 (IPS) – K\u00f6yhyys ja n\u00e4lk\u00e4 vaanivat yh\u00e4 useampaa intialaista pienviljelij\u00e4\u00e4, vaikka he pystyiv\u00e4t aiemmin ruokkimaan perheens\u00e4 peltojensa tuotteilla. Syyn\u00e4 on ilmastonmuutos, ja se kurittaa Intiaa monilla muillakin tavoilla.<\/p>\n
<\/p>\n
Andhra Pradeshin osavaltiossa asuva Ramanjareyulu, 55, el\u00e4tti ennen viisihenkisen perheens\u00e4 kasvattamalla maap\u00e4hkin\u00e4\u00e4 ja palkokasveja pienell\u00e4 palstallaan. Sateiden oikuttelu on ajanut h\u00e4net k\u00f6yhyyteen ja harkitsemaan miljoonien muiden tavoin muuttoa kaupunkiin.<\/p>\n
"En tied\u00e4, miksi luonto on meille niin h\u00e4ijy", Ramanjareyulu ihmettelee.<\/p>\n
Alueen viljelij\u00f6it\u00e4 auttavassa Accion Fraterna Ecology Centeriss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 tohtori Y. V. Malla Reddy tiet\u00e4\u00e4 syyn: ilmastonmuutos.<\/p>\n
"Anantapurin alueen 700 000 viljelij\u00e4st\u00e4 500 000 on nyt samassa tilanteessa, koska vuotuisten sadep\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kutistunut rajusti", Reddy kertoo.<\/p>\n
Kasvavat p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/p>\n
Erilaisia vaaran merkkej\u00e4 n\u00e4kyy muuallakin 1,25 miljardin asukkaan Intiassa: Meri valtaa Sundarbansin suistoaluetta Bengalinlahdella. Auringon karrelle polttamia peltoja ilmestyy joka puolelle, ja Himalajaa piinaavat tuhoisat tulvat.<\/p>\n
Osasyyllinen on Intia itse, sill\u00e4 sen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvoivat liki kahdeksan prosenttia vuonna 2012, hiilivoimaloissa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kasvu ylitti kymmenen prosenttia.<\/p>\n
Hallitustenv\u00e4linen ilmastonmuutospaneeli IPCC ennustaa Intialle lis\u00e4\u00e4 vitsauksia. Vehn\u00e4sadot pohjoisen hedelm\u00e4llisell\u00e4 Indo-Gangesin tasangolla uhkaavat kutistua roimasti. <\/p>\n
Alue tuottaa nyt l\u00e4hes 15 prosenttia maailman vehn\u00e4st\u00e4. Ennusteiden mukaan l\u00e4mp\u00f6tilan nousu heikent\u00e4\u00e4 parhaiden peltojen satoja jopa puolella. Alueella asuu 200 miljoonaa ihmist\u00e4.<\/p>\n
Tiikerit vesiel\u00e4imiksi?<\/p>\n
Maailman suurin j\u00e4ljell\u00e4 oleva mangrove-mets\u00e4 ja bengalintiikerin suojeltu asuinalue Sundarbansin suistoalueella uhkaa hukkua vedenpinnan nousun my\u00f6t\u00e4. Alueen 102 saaresta liki puolet on muuttunut asuinkelvottomaksi viime vuosikymmenin\u00e4, ja osa tiikerireservaatista on jo upoksissa.<\/p>\n
Maan suolaantuminen pilaa alueen viljelyksi\u00e4 ja tekee asukkaista ymp\u00e4rist\u00f6pakolaisia.<\/p>\n
Pohjoisessa Uttarakhandin osavaltiossa koettiin viime vuonna "Himalajan tsunami", kun rankkasateet ja sulavat j\u00e4\u00e4tik\u00f6t saivat aikaan tuhoisia tulvia.<\/p>\n
Tavoitteena kest\u00e4v\u00e4 talous<\/p>\n
Intian keskitetty vallank\u00e4ytt\u00f6 hyydytt\u00e4\u00e4 paikallisen toiminnan, mik\u00e4 vaikeuttaa ilmastonmuutoksesta koituvien valtavien ongelmien ratkomista, sanoo maan johtavan ymp\u00e4rist\u00f6ryhm\u00e4n, Centre for Science and Environment -laitoksen varap\u00e4\u00e4johtaja Chandra Bhusan.<\/p>\n
"Vaaditaan sopeutumista katastrofeihin, kuten Uttarakhandin tulviin, tai kuivuuskausiin, yll\u00e4tt\u00e4viin sateisiin ja lis\u00e4\u00e4ntyviin hirmumyrskyihin, joita kaikkia olemme kokeneet kaudella 2013-2014", h\u00e4n listaa.<\/p>\n
"Toinen haaste on energiantuotanto. Noin 800 miljoonaa intialaista valmistaa yh\u00e4 ruokansa lehm\u00e4nlantaa tai puuta polttamalla. Kaikille tarvitaan puhdasta energiaa."<\/p>\n
Bhusanin mukaan Intia on kuitenkin alkanut luoda perustaa kest\u00e4v\u00e4lle kehitykselle. Keskushallitus suunnittelee luonnonvarojen arvon lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 talouslaskelmiinsa, ja muutamat osavaltiot ovat jo tehneet niin. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
INTIAN FAKTAT:<\/p>\n
– Valtio Etel\u00e4-Aasiassa<\/p>\n
– Asukkaita 1 258 miljoonaa<\/p>\n
– Noin 90 miljoonaa on adivaseja eli alkuper\u00e4iskansojen j\u00e4seni\u00e4<\/p>\n
– Alle 1,25 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 32,7 %<\/p>\n
– Kansallisen k\u00f6yhyysrajan alla 29,8 %<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 62,8 %<\/p>\n
– Hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t 1,5 tonnia\/asukas<\/p>\n
– Vrt. hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomi: 10,6 USA: 18,0<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 136\/187<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Delhi, 16.06.14 (IPS) – K\u00f6yhyys ja n\u00e4lk\u00e4 vaanivat yh\u00e4 useampaa intialaista pienviljelij\u00e4\u00e4, vaikka he pystyiv\u00e4t aiemmin ruokkimaan perheens\u00e4 peltojensa tuotteilla. Syyn\u00e4 on ilmastonmuutos, ja se kurittaa Intiaa monilla muillakin tavoilla.<\/p>\n
Andh… Continue Reading