Ateena, 13.10.14 (IPS) – Maailman valtameriss\u00e4 arvioidaan olevan 13 000 muoviroskaa jokaikist\u00e4 neli\u00f6kilometri\u00e4 kohti. Siit\u00e4 ei seuraa hyv\u00e4\u00e4 luonnolle eik\u00e4 ihmisille, mutta ongelmaan vasta etsit\u00e4\u00e4n ratkaisua.<\/p>\n
<\/p>\n
YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelma Unep laskee, ett\u00e4 meriin kaadetaan vuosittain 6,4 miljoonaa tonnia roskaa, josta l\u00e4hes 90 prosenttia on muovia. Muoviroskan arvioidaan aiheuttavan ekosysteemille tuhoa yli kymmenen miljardin euron edest\u00e4 vuodessa.<\/p>\n
Merien tila on noussut esille valmisteltaessa uusia Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita, joita YK alkaa toteuttaa vuoden 2015 j\u00e4lkeen. Yhdeksi tavoitteeksi esitet\u00e4\u00e4n merien saasteiden tuntuvaa v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 vuoteen 2025 menness\u00e4. <\/p>\n
"Tavoitteen saaminen listalle ei ollut erityisen vaikeaa. Meret ovat yhteinen huolenaihe, ja me kaikki tuotamme j\u00e4tett\u00e4", selitt\u00e4\u00e4 Jacqueline Adler Unepista. Merien kest\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pohdittiin kansainv\u00e4lisess\u00e4 kokouksessa syys-lokakuun vaihteessa Ateenassa<\/p>\n
Pitk\u00e4 lista saastuttajia<\/p>\n
Merien saastuminen on ihmisen aikaansaannosta ja paljolti per\u00e4isin maalla tapahtuvasta toiminnasta, muistuttaa YK:n alaisen V\u00e4limeren toimintasuunnitelman ohjelmajohtaja Tatjana Hema.<\/p>\n
Asiantuntijoiden mukaan suurimpia merien pilaajia ovat rannikon ja jokivarsien kaatopaikat, rantojen roskaaminen, matkailu ja rannoille keskittyv\u00e4 virkistystoiminta, kalastus, laivapurkamot, laittomat ja lailliset j\u00e4tep\u00e4\u00e4st\u00f6t sek\u00e4 tulvat.<\/p>\n
Saastuttavien aineiden ja tavaroiden lista on pitk\u00e4: muovit, mikromuovit, metallit, lasi, sementti ja muut rakennusmateriaalit, paperi ja pahvi, kumi, k\u00f6ysi, kalaverkot ja muut pyydykset, tekstiilit, puutavara sek\u00e4 vaaralliset aineet, joita sis\u00e4ltyy ammuksiin, asbestiin ja l\u00e4\u00e4kej\u00e4tteisiin. Listan kruunaavat \u00f6ljyvuodot ja laivahylyt.<\/p>\n
Meri\u00e4 likaa my\u00f6s orgaaninen aines, jota on 40-80 prosenttia kehitysmaiden ja 20-25 prosenttia teollisuusmaiden kaupunkij\u00e4tteest\u00e4.<\/p>\n
Muovia lautaselle<\/p>\n
Tuhoisimpiin merien tukehduttajiin kuuluvat mikro- ja nanomuovit, joita syntyy muovien hajotessa 1-5 millimetrin kokoisiksi tai jopa mikroskooppisen pieniksi hiukkasiksi. <\/p>\n
Muovihiukkasia on l\u00f6ydetty levien solurakenteista, mist\u00e4 ne kulkeutuvat ravintoketjun kautta my\u00f6s ihmisen ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n. Viel\u00e4 ei tiedet\u00e4, miten t\u00e4m\u00e4 kaikki vaikuttaa, sanoo Vincent Sweeney, joka koordinoi meriymp\u00e4rist\u00f6n suojeluohjelmaa Unepissa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa my\u00f6s mikromuovin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on yh\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin arvailun varassa. "Rannalle p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 j\u00e4te ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kerro, mit\u00e4 meress\u00e4 on."<\/p>\n
Merien roskat voivat liikkua pitki\u00e4 matkoja, niist\u00e4 tulee kansainv\u00e4lisi\u00e4, ja omistajuutta on vaikea selvitt\u00e4\u00e4, h\u00e4n jatkaa. Lis\u00e4ksi roskat ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t j\u00e4ttil\u00e4islautoiksi valtamerien suuriin py\u00f6rteisiin.<\/p>\n
"Merien puhdistaminen ei onnistu yhden ihmisi\u00e4n aikana, vaikka lopettaisimme roskaamisen nyt. Kustannukset ovat liian suuret, ja j\u00e4te on paljolti hajautunut ulottumattomiimme. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kelluvan roskan poistaminen vie kauan", Sweeney sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 ilmi\u00f6n takana on kasvanut kulutus. Se tuottaa yh\u00e4 enemm\u00e4n roskaa, josta iso osa on muovia.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ateena, 13.10.14 (IPS) – Maailman valtameriss\u00e4 arvioidaan olevan 13 000 muoviroskaa jokaikist\u00e4 neli\u00f6kilometri\u00e4 kohti. Siit\u00e4 ei seuraa hyv\u00e4\u00e4 luonnolle eik\u00e4 ihmisille, mutta ongelmaan vasta etsit\u00e4\u00e4n ratkaisua.<\/p>\n
YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelma Unep lask… Continue Reading