Rio de Janeiro, 16.09.13 (IPS) – Brasilia aikoo mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 Afrikan valtioiden velkoja yhteens\u00e4 liki 700 miljoonan euron edest\u00e4. Arvostelijoiden mukaan toimia ei ohjaa solidaarisuus, vaan vaikutusvallan etsint\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Presidentti Dilma Roussefin vasemmistohallituksen esitys on parlamentin pohdittavana. Siit\u00e4 hy\u00f6tyisiv\u00e4t eniten Kongon tasavalta, Tansania ja Sambia. Veloistaan p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t my\u00f6s Norsunluurannikko, Gabon, Guinea-Bissau, Mauritania, Kongon demokraattinen tasavalta, Sao Tome ja Principe, Senegal sek\u00e4 Sudan.<\/p>\n
Roussefin mukaan hanke hy\u00f6dytt\u00e4isi molempia osapuolia. Oppositio moittii erityisen arveluttaviksi armahdettaviksi Kongon tasavaltaa, Gabonia ja Sudania, joihin kohdistuu kansainv\u00e4lisi\u00e4 oikeustoimia korruption tai jopa kansanmurhan vuoksi.<\/p>\n
Oikein vai ei<\/p>\n
Brasilian oikeisto ilmoittaa vastustavansa luksustuotteilla rehvastelevien diktaattorien armahtamista.<\/p>\n
Hallituksen mukaan mit\u00e4t\u00f6inti noudattaa rikkaiden maiden Pariisin klubin pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka on tehty helpottamaan k\u00f6yhien maiden velkataakkaa.<\/p>\n
Politiikan tutkija Williams Gon\u00e7alves Rio de Janeiron valtionyliopistosta puolustaa hallituksen kantaa vakuuttaen, ett\u00e4 Brasilian ulkopolitiikka kunnioittaa kansallista itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa suurvalloilla on tapana asettaa avulleen poliittisia ehtoja. "Me emme halua kenenk\u00e4\u00e4n sekaantuvan meid\u00e4n politiikkaamme ja uskomme muiden toivovan samaa."<\/p>\n
Sijoituskohteita<\/p>\n
Velkojen mit\u00e4t\u00f6inti tekisi monista maista Brasilialle kiinnostavia sijoituskohteita, joihin suuryhti\u00f6iden uskotaan kiiruhtavan valtion kehityspankin tuella.<\/p>\n
Brasilian ja Afrikan kauppa on yli viisinkertaistunut noin 20 miljardiin euroon 2000-luvulla. Valtiolliset ja yksityiset yritykset ovat sijoittaneet Afrikkaan muun muassa \u00f6ljy-, kaivos- ja rakennusalalle.<\/p>\n
Rion liittovaltion yliopiston historian professori Marcelo Carreiro sanoo, ett\u00e4 Brasilialla on Afrikassa sek\u00e4 turvallisuuteen ett\u00e4 kauppaan liittyvi\u00e4 strategisia etuja. Siksi monet armahdettavista maista sijaitsevat L\u00e4nsi-Afrikassa Atlantin vastakkaisella puolella.<\/p>\n
Sudan houkuttaa<\/p>\n
Mukana on kuitenkin my\u00f6s Sudan, "maailman ainoa valtio, jonka johtaja on syytteess\u00e4 kansanmurhasta", Carreiro huomauttaa. <\/p>\n
Syit\u00e4 on h\u00e4nen mukaansa kolme: Sudanin \u00f6ljyvarat, suuri tarve rakennushankkeille ja laajat markkinat teollisuuden sek\u00e4 maatalouden tuotteille.<\/p>\n
"Se on Brasilian kannalta ehk\u00e4 suotuisin markkina Afrikassa", Carreiro arvelee.<\/p>\n
Gon\u00e7alves ei n\u00e4e ristiriitaa solidaarisuuden ja kaupallisten etujen v\u00e4lill\u00e4. "Kansainv\u00e4liset taloussuhteet solmitaan kapitalismin oloissa, joten tavoitteena on voitto."<\/p>\n
"Kaoottista ulkopolitiikkaa"<\/p>\n
Carreiro muistuttaa, ett\u00e4 Brasilia p\u00e4\u00e4tti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvattaa kehitysapunsa 225 miljoonaan euroon eli kuusinkertaiseksi vuoden 2010 tasosta. Maataloutta, koulutusta ja terveydenhuoltoa kohentavat hankkeet sijoittuvat p\u00e4\u00e4osin Afrikkaan.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n avun kasvu ja samanaikaiset korruptiohallitusten velka-armahdukset ovat "kaoottista ulkopolitiikkaa."<\/p>\n
Don Cabral -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n mukaan Brasilian rooli Afrikassa kasvaa vinhasti. Vuonna 2012 siell\u00e4 toimi jo 34 monikansallisiksi luonnehdittua brasilialaista yrityst\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 16.09.13 (IPS) – Brasilia aikoo mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 Afrikan valtioiden velkoja yhteens\u00e4 liki 700 miljoonan euron edest\u00e4. Arvostelijoiden mukaan toimia ei ohjaa solidaarisuus, vaan vaikutusvallan etsint\u00e4.<\/p>\n
Presidentti Dilma Roussefin vasemmi… Continue Reading