Koraput, Intia, 11.02.13 (IPS) – Sateet j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4hiin viime monsuunikaudella Intian Odishassa ja valtion jakama hybridiriisi paloi helteess\u00e4 karrelle. Perinteisiin lajikkeisiin turvannut Sunadhar Ramaparia kuitenkin korjasi t\u00e4yden sadon.<\/p>\n
<\/p>\n
Bhumia-heimoon kuuluva Ramaparia, 65, kylvi riisi\u00e4, hirssi\u00e4 ja rapsia. N\u00e4lk\u00e4 pysyi loitolla h\u00e4nen talostaan, vaikka Koraputin maakuntaa kurittavat ilmastonmuutos, mets\u00e4kato, vesivarojen niukkeneminen ja maan heikkeneminen.<\/p>\n
Bhumiat turvaavat 3000 vuoden takaisiin viljelyperinteisiin, joiden avulla heimo on pysynyt hengiss\u00e4 It\u00e4isen Ghats -vuoriston rinteill\u00e4. Korkealla viljell\u00e4\u00e4n kest\u00e4vimpi\u00e4 kasveja ja alavilla mailla janoisempia. <\/p>\n
Intian valtio on tarjonnut heimolle tuettua hybridiriisi\u00e4. Hybridijalostuksessa kylvett\u00e4v\u00e4 siemen valmistetaan aina risteytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, koska risteytym\u00e4t ovat yleens\u00e4 vanhempiaan elinvoimaisempia. Ramaparian 20-henkinen perhe aikoo kuitenkin pit\u00e4yty\u00e4 vanhassa.<\/p>\n
"Valtion riisiss\u00e4 ei ole makua, ja sen viljely vaatii kalliita ja ep\u00e4terveellisi\u00e4 kemikaaleja", Ramaparia torjuu.<\/p>\n
Hirssi\u00e4 ja palkoja<\/p>\n
Vuoden 2003 tilaston mukaan 69 prosenttia Intian 1,2 miljardista asukkaasta el\u00e4\u00e4 maalla. Kymmenys heist\u00e4 kuuluu alkuper\u00e4isheimoihin ja kahdeksan prosenttia noudattaa perinteisi\u00e4 viljelymenetelmi\u00e4.<\/p>\n
Intian viljelij\u00f6ist\u00e4 46 prosenttia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hybridilajikkeita ja 47 prosenttia varastoi omat siemenet.<\/p>\n
Useiden ruokakasvien viljely helpottaa ty\u00f6t\u00e4 ja parantaa ruokaturvaa, Jeyporessa toimiva tutkija Saujanendra Swain sanoo. Vuonna 2009 tehty selvitys kertoi, ett\u00e4 80 prosenttia bhumia-heimon j\u00e4senist\u00e4 kasvatti sek\u00e4 hirssi\u00e4 ett\u00e4 palkokasveja.<\/p>\n
Varhaisin hirssi korjataan syyskuussa ja my\u00f6h\u00e4isimm\u00e4t pavut tammikuussa. Tuotanto py\u00f6rii v\u00e4h\u00e4isell\u00e4 ty\u00f6panoksella ja on p\u00e4\u00e4osin naisten vastuulla.<\/p>\n
Ikiaikaista luomua<\/p>\n
Nuagudan kyl\u00e4ss\u00e4 asuva viljelij\u00e4 Chandra Pradhani, 46, luonnehtii heimon k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kolmella sanalla: luonnonmukainen, kierr\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
Ruoka ja polttoaine kasvatetaan ilman keinotekoisia apuja. J\u00e4tteet k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyksi ja siemenet s\u00e4il\u00f6t\u00e4\u00e4n geeni-, siemen- ja viljapankkiin tulevia sukupolvia varten, h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Hein\u00e4-elokuun monsuunikaudella ruokaa on tarjolla v\u00e4hiten, joten mets\u00e4st\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n villivihanneksia ja sieni\u00e4, viljelij\u00e4 Gari Mathabaria kertoo. <\/p>\n
"Marjat ja hedelm\u00e4t ovat merkitt\u00e4v\u00e4 osa ravintoamme, mutta metsien kutistuessa niit\u00e4 l\u00f6ytyy yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n", h\u00e4n suree.<\/p>\n
Maatalouden perint\u00f6kohde<\/p>\n
It\u00e4isen Ghatsin alue on tunnettu rikkaasta luonnostaan. Jeyporenlaaksosta laskettiin vuonna 1950 per\u00e4ti 1 750 paikallista riisilajiketta. Vuonna 1990 niit\u00e4 oli en\u00e4\u00e4 324. <\/p>\n
Nyt j\u00e4ljell\u00e4 on ehk\u00e4 100 lajiketta, tutkija Swain veikkaa. Hirssi\u00e4 on l\u00f6ydetty 8, palkokasveja 9 ja \u00f6ljykasveja 5 lajiketta.<\/p>\n
Tutkijat pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 monimuotoisuuden kutistuminen jatkuu. "Vain 15 vuotta sitten l\u00f6ysimme 25 erilaista simba-papua, nyt en\u00e4\u00e4 4", Swain kertoo.<\/p>\n
Toivoa kuitenkin on. YK:n maatalous- ja elintarvikej\u00e4rjest\u00e4 FAO julisti tammikuussa Koraputin maakunnan maailman maatalouden perint\u00f6kohteeksi. Se tiet\u00e4\u00e4 asukkaille tukea vanhojen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen vaalintaan.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
INTIAN FAKTAT:<\/p>\n
– Valtio Etel\u00e4-Aasiassa<\/p>\n
– Asukkaita 1 214,5 miljoonaa<\/p>\n
– Alle 1,25 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 41,6 %<\/p>\n
– Kansallisen k\u00f6yhyysrajan alla 27,5 %<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 62,8 %<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 134\/187<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Koraput, Intia, 11.02.13 (IPS) – Sateet j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4hiin viime monsuunikaudella Intian Odishassa ja valtion jakama hybridiriisi paloi helteess\u00e4 karrelle. Perinteisiin lajikkeisiin turvannut Sunadhar Ramaparia kuitenkin korjasi t\u00e4yden sadon.<\/p>\n
Bhumia-h… Continue Reading