Washington, 03.02.03 (IPS) – Amerikkalaiset politiikan tuntijat eiv\u00e4t ota kovin vakavasti ainuttakaan niist\u00e4 kolmesta syyst\u00e4, jotka presidentti George W. Bushin hallitus on esitt\u00e4nyt perusteluiksi valmistautumiselle sotaan Irakia vastaan. <\/p>\n
<\/p>\n
Bushin syyt ovat Irakin oletettujen joukkotuhoaseiden h\u00e4vitt\u00e4minen, kansainv\u00e4lisen terrorismin uhan heikent\u00e4minen sek\u00e4 demokratian ja ihmisoikeuksien edist\u00e4minen Irakissa ja koko L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Yksik\u00e4\u00e4n perustelu ei vakuuta, huomauttaa Hampshire Collegen tutkija Michael Klare. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Irakilla on joukkotuhoaseita – joskaan ei ydinpommeja – mutta niin on monilla muillakin alueen mailla, kuten Israelilla, Pakistanilla ja Iranilla, puhumattakaan Pohjois-Koreasta, jonka aseiden tuhovoima on paljon suurempi ja kantomatka pitempi kuin irakilaisten. <\/p>\n
Mit\u00e4 kansainv\u00e4lisen terrorismin tukemiseen tulee, Washington on vuosikaudet vakuuttanut, ett\u00e4 Iran on siin\u00e4 huomattavasti aktiivisempi kuin Irak. Ponnistuksistaan huolimatta Bushin hallinto ei – ainakaan ennen helmikuun 5. p\u00e4iv\u00e4\u00e4 – kyennyt esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vakuuttavia todisteita Irakin presidentin Saddam Husseinin yhteyksist\u00e4 al-Qaidaan tai muihin terroristiryhmiin.<\/p>\n
Yhdysvaltain salainen palvelu CIA on pit\u00e4nyt hyvin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 Saddam haluaisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 joukkotuhoaseita USA:ta vastaan tai antaa niit\u00e4 terroristien k\u00e4siin. Paitsi, jos h\u00e4nen oma olemassaolonsa on uhattuna, kuten nyt uhkaa k\u00e4yd\u00e4.<\/p>\n
Bushin puheet demokratian edist\u00e4misest\u00e4 on ammuttu alas hurskasteluna. Tekopyhyyden vaikutelmaa vahvistaa se, ett\u00e4 vuoden 2001 syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen Yhdysvaltain hallitus on estoitta liittoutunut er\u00e4iden alueen pahimpien diktatuurien, kuten Uzbekistanin, Turkmenistanin ja Saudi-Arabian kanssa.<\/p>\n
"T\u00e4m\u00e4 on alkanut n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liiaksi sodalta, jolle etsit\u00e4\u00e4n oikeutusta", Washington Post -lehden kolumnisti E.J. Dionne kirjoitti viime elokuussa, kun kun puheet demokratian edist\u00e4misest\u00e4 voimistuivat.<\/p>\n
Jos hallituksen perustelut eiv\u00e4t vakuuta, mik\u00e4 sitten oikeasti ajaa Yhdysvaltoja sotaan?<\/p>\n
Kysymys jakaa asiantuntijoita, mutta useimpien mielest\u00e4 taustalla piilee jokin seuraavista kolmesta tekij\u00e4st\u00e4: \u00f6ljy, pelottelu tai Israel.<\/p>\n
Varsinkin vasemmalle kallistuvat ajattelijat uskovat \u00f6ljyteoriaan. Brittil\u00e4inen Robert Frisk muistutti hiljan, ett\u00e4 USA:n omat \u00f6ljyl\u00e4hteet ovat ehtym\u00e4ss\u00e4 ja Irakilla on maailman toiseksi suurimmat \u00f6ljyvarannot. Kun viel\u00e4 muistetaan Bushin, t\u00e4m\u00e4n is\u00e4n, varapresidentti Dick Cheneyn ja monen muun johtohenkil\u00f6n kytk\u00f6kset \u00f6ljy- ja autoteollisuuteen, teoria saa lis\u00e4vahvistusta.<\/p>\n
Klare muistuttaa, ett\u00e4 Yhdysvallat on koko toisen maailmansodan j\u00e4lkeisen ajan pit\u00e4nyt Persianlahden aluetta "olennaisena intressin\u00e4\u00e4n" juuri sen \u00f6ljyvarojen vuoksi.<\/p>\n
Teorialla on kuitenkin heikkouksia. Ei ole n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 yhdysvaltalaiset \u00f6ljy-yhti\u00f6t kannattaisivat Irakin-seikkailua. Jotkut ovat p\u00e4invastoin varoittaneet, ett\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ys voisi horjuttaa muita keskeisi\u00e4 \u00f6ljyntuottajia, eritoten Saudi-Arabiaa.<\/p>\n
Jos \u00f6ljy olisi hy\u00f6kk\u00e4yshalun taustalla, luulisi vanhemman Bushin ja t\u00e4m\u00e4n \u00f6ljy-yhteyksist\u00e4\u00e4n tunnettujen avustajien kannattavan sit\u00e4 t\u00e4ysin rinnoin.<\/p>\n
Is\u00e4-Bush ei kuitenkaan ole innostunut sodasta. T\u00e4m\u00e4n ulkoministerin\u00e4 toiminut James Baker on julkaisemassaan raportissa varoittanut erityisesti toimista, jotka osoittaisivat hy\u00f6kk\u00e4yksen takana olevan "imperialistisia syit\u00e4", ja varsinkin \u00f6ljyteollisuuteen viittaavia.<\/p>\n
Jotkut ovat viel\u00e4 muistuttaneet, ettei Saddam ole este Yhdysvaltain \u00f6ljynsaannille. Amerikkalaisyhti\u00f6t ovat monien muiden tavoin ostaneet koko ajan \u00f6ljy\u00e4 Irakista YK:n salliman \u00f6ljy\u00e4 ruokaa vastaan -ohjelman puitteissa. <\/p>\n
"Jos kysymys koskee \u00f6ljy\u00e4, Irak ei ole vastaus", \u00f6ljyhistorioitsija Daniel Yergin kiteytti \u00e4skett\u00e4in.<\/p>\n
Sodan syist\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t pelottelu ja Israel, jotka joidenkin tarkkailijoiden mielest\u00e4 liittyv\u00e4t kiinte\u00e4sti yhteen. <\/p>\n
Bushin hallinnon haukkojen retoriikassa pelottelu on keskeinen tekij\u00e4. Syyskuussa julkistettu kansallinen turvallisuusstrategia my\u00f6s teki selv\u00e4ksi, ett\u00e4 Yhdysvallat kannattaa yksinapaista maailmaa, jossa sen sotilaallinen mahti on ylivoimainen. <\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 katsannossa Irakin miehitt\u00e4minen olisi ennen muuta n\u00e4yt\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu "roistovaltioille", joilla on joukkotuhoaseita ja terroristiyhteyksi\u00e4 – ja sen puoleen kaikille muillekin, jotka uhkaavat Yhdysvaltain ylivaltaa.<\/p>\n
Klare tarjoaa pelotteluteoriaan \u00f6ljykytkenn\u00e4n muistellessaan Cheneyn lausuntoa vuodelta 1990. Sen mukaan sill\u00e4, joka hallitsee Persianlahden \u00f6ljy\u00e4, "on kuristusote meid\u00e4n talouteemme ja useimpiin muihin maailman valtioihin my\u00f6s". <\/p>\n
Nujertamalla Irakin Yhdysvallat l\u00e4hett\u00e4\u00e4 selv\u00e4n viestin mahdollisille tuleville vihollisilleen, erityisesti Kiinalle, jonka talouden riippuvuus Persianlahden \u00f6ljyst\u00e4 on my\u00f6s kasvussa, Klare j\u00e4rkeilee.<\/p>\n
Pelotteluteorian taustalla piilev\u00e4n maailmanvalta-ajattelun toivat ensinn\u00e4 esiin uuskonservatiiviset henkil\u00f6t, jotka ovat pitk\u00e4\u00e4n puolustaneet puheissaan ja kirjoituksissaan Israelin oikeistolaisen likud-puolueen linjauksia. <\/p>\n
Noita henkil\u00f6it\u00e4 on nyt t\u00e4rkeill\u00e4 paikoilla Bushin hallinnossa, varsinkin sen haukkojen eli varapresidentti Cheneyn, puolustusministeri Donald Rumsfeldin sek\u00e4 puolustuspoliittisen neuvoston puheenjohtajan Richard Perlen esikunnissa.<\/p>\n
Jotkut tarkkailijat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 Yhdysvaltain Irakin-politiikkaa vet\u00e4v\u00e4t juuri ne henkil\u00f6t, jotka likudin tavoin uskovat, ett\u00e4 Saddamin pakkomielle hankkia joukkotuhoaseita on suurin uhka Israelin alueelliselle sotilasylivoimalle ja turvallisuudelle.<\/p>\n
Hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Irakiin ovat Yhdysvalloissa todellakin ajaneet voimallisimmin uuskonservatiivit, kuten apulaispuolustusministeri Paul Wolfowitz sek\u00e4 Perle ja muut puolustuspoliittisen neuvoston j\u00e4senet.<\/p>\n
"Ilman heid\u00e4n toimintaansa Yhdysvallat olisi keskittynyt Irakin pit\u00e4miseen aisoissa – kuten olemme tehneet menestyksekk\u00e4\u00e4sti Persianlahden sodasta l\u00e4htien – eik\u00e4 yritt\u00e4isi kaataa Saddam Husseinia", Harvardin yliopiston Kennedy School of Governmentin dekaani Stephen Walt sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa lis\u00e4todiste uuskonservatiivien vaikutusvallasta on se, ett\u00e4 Washingtonin n\u00e4kemykset Israelin ja palestiinalaisten konfliktista ovat k\u00e4\u00e4ntyneet odottamattoman jyrk\u00e4sti likudin linjoille.<\/p>\n
Uuskonservatiivien mielest\u00e4 Israelin ja Yhdysvaltain edut ovat yhtenev\u00e4iset. Kuten entinen opetusministeri William Bennett viime vuonna sanoi: "Yhdysvaltain ja Israelin kohtalo ovat yksi ja sama asia."<\/p>\n
(Inter Press Service) <\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington, 03.02.03 (IPS) – Amerikkalaiset politiikan tuntijat eiv\u00e4t ota kovin vakavasti ainuttakaan niist\u00e4 kolmesta syyst\u00e4, jotka presidentti George W. Bushin hallitus on esitt\u00e4nyt perusteluiksi valmistautumiselle sotaan Irakia vastaan. Bushin … Continue Reading