Rio de Janeiro, 15.04.13 (IPS) – Brasilialainen rekkakuski Edson Godinho yll\u00e4ttyi iloisesti, kun jonotus soijalastin purkuun Santosin satamassa vei vain 12 tuntia. Jonossa hurahtaa usein yli vuorokausi.<\/p>\n
<\/p>\n
Satamat ovat logistiikan pahin pullonkaula, Sao Paulon yliopiston professori Marcos Jank my\u00f6nt\u00e4\u00e4. "Maataloutemme edustaa nyt 2000-lukua, mutta logistiikka j\u00e4i 1900-luvulle." <\/p>\n
Brasilian viljelykasvien tuotanto on tuplaantunut vuodesta 1990. Soijasato noussee t\u00e4n\u00e4 vuonna 84 miljoonaan tonniin, josta liki puolet menee vientiin. Soijan viennin ennakoidaan kasvavan 30 prosenttia, samoin maissin.<\/p>\n
Brasilia on ohittamassa Yhdysvallat sek\u00e4 soijan ett\u00e4 maissin tuottajana. <\/p>\n
Paheneva kaaos<\/p>\n
Maissin laivausta hidastivat m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu ja tammikuun kovat sateet. Seurauksena my\u00f6s soijan vienti takkuuntui maaliskuussa t\u00e4rkeimmiss\u00e4 satamissa, Santosissa ja Paranagu\u00e1ssa. Jankin mukaan tilanne toistuu, kun sokeriruo'on vienti alkaa huhtikuussa ja uusi maissisato kypsyy hein\u00e4kuussa.<\/p>\n
Kaaos ei ole uutta, mutta se vain pahenee. Ongelmien ratkaiseminen vie v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenen vuotta ja vaatii tuhdisti rahaa, Jank arvioi. <\/p>\n
On avattava vesiv\u00e4yli\u00e4, lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 rautateit\u00e4, p\u00e4\u00e4llystett\u00e4v\u00e4 pohjoisen maanteit\u00e4, laajennettava pohjoisen joki- ja merisatamia sek\u00e4 etel\u00e4n laivaterminaalien varastotiloja, tutkija listaa.<\/p>\n
Kallista kyyti\u00e4<\/p>\n
Santosin satama sijaitsee 2 000 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Mato Grosson osavaltion soijan tuotantoalueista. Silti Santosin kautta kulkee liki 60 prosenttia soijasta. Valtaosa tulee rekoilla, jotka hoitavat 60 prosenttia kaikesta rahdista Brasiliassa.<\/p>\n
Tutkijoiden mukaan pitk\u00e4t matkat ja rekkojen k\u00e4ytt\u00f6 tekev\u00e4t soijan rahtaamisesta Brasiliassa paljon kalliimpaa kuin Yhdysvalloissa. He suosittelevat sen keskitt\u00e4mist\u00e4 pohjoisen satamiin. <\/p>\n
Brasiliassa toimii 600 000 itsellist\u00e4 rekka-autoilijaa. Godinho, 57, kuljettaa p\u00e4\u00e4asiassa soijaa ja maissia kotiseudultaan 500 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevaan Santosiin.<\/p>\n
Paluulastina on lannoitteita, joita ilman homma ei kalliiden tiemaksujen ja polttoaineen vuoksi kannattaisi, Godinho kertoo.<\/p>\n
Muita pullonkauloja<\/p>\n
Satamat eiv\u00e4t ole rahdin ainoita pullonkauloja, Volmar Michelon huomauttaa. H\u00e4n johtaa Pedromar Transportes -yhti\u00f6t\u00e4, jolla on 85 rekkaa ja sata kuljettajaa.<\/p>\n
Kuljettajat voivat joutua odottamaan kaksi vuorokautta Mato Grosson etel\u00e4laidalla purkaakseen soijan rautatievaunuihin, joissa se vied\u00e4\u00e4n Santosiin. <\/p>\n
Ongelmana on lastauskaluston ja junavaunujen v\u00e4hyys, Michelon valittaa. <\/p>\n
Brasilia rakensi 1900-luvun j\u00e4lkipuoliskolla tuhansia kilometrej\u00e4 teit\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n maatalouden kehityst\u00e4. Varsinkaan soijabuumi ei kuitenkaan seurannut tieverkkoa, joten uudet ratkaisut ovat tarpeen.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 15.04.13 (IPS) – Brasilialainen rekkakuski Edson Godinho yll\u00e4ttyi iloisesti, kun jonotus soijalastin purkuun Santosin satamassa vei vain 12 tuntia. Jonossa hurahtaa usein yli vuorokausi.<\/p>\n
Satamat ovat logistiikan pahin pullonkaula, Sao… Continue Reading