Kapkaupunki, Etel\u00e4-Afrikka, 22.04.13 (IPS) – Sarvikuonon sarvien laillinen, mutta tiukasti s\u00e4\u00e4nnelty, kauppa saattaisi pelastaa uhanalaisen lajin. Sarvikuonojen salamets\u00e4stys muistuttaa jo pienimuotoista sotaa Krugerin kansallispuistossa Etel\u00e4-Afrikassa.<\/p>\n
<\/p>\n
Nykyinen kaupan t\u00e4yskielto aiheuttaa sen, ett\u00e4 sarvikuonoja tapetaan tarpeettomasti, Australian Queenslandin yliopiston tutkija Duan Biggs sanoo. H\u00e4n esitti kaupan laillistamista maaliskuun Science-lehdess\u00e4.<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikan hallitus harkitsee asiasta ehdotusta uhanalaisten lajien kauppaa s\u00e4\u00e4telev\u00e4n Cites-j\u00e4rjest\u00f6n kokoukselle vuonna 2016. P\u00e4\u00e4t\u00f6s vaatisi taakseen kaksi kolmasosaa 178 j\u00e4senmaasta.<\/p>\n
Sarvikuonon sarvien kauppa kiellettiin 1977. Aasiassa lemmen- ja krapulal\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 k\u00e4ytetty sarvijauhe on nyt kalliimpaa kuin kulta tai kokaiini, hinta voi nousta 50 000 euroon kilolta. <\/p>\n
Tappaminen kiihtyy<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikassa salamets\u00e4stettiin viime vuonna 668 sarvikuonoa. Krugerissa el\u00e4\u00e4 maailman suurin valkoisen sarvikuonon populaatio, noin puolet etel\u00e4isen Afrikan kaikkiaan 20 000 yksil\u00f6st\u00e4. Alkuvuodesta kaatoja tapahtui kolmessa kuukaudessa 203. <\/p>\n
Kaatojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on liki tuplaantunut vuosittain viiden viime vuoden aikana, ja t\u00e4t\u00e4 tahtia Afrikan sarvikuono uhkaa kadota luonnosta vuoteen 2020 menness\u00e4. <\/p>\n
Biggsin mukaan tiukasti s\u00e4\u00e4nnelty kauppa vastaisi Aasian kysynt\u00e4\u00e4n ja olisi ostajille halvempaa ja turvallisempaa kuin asiointi rikollisten kanssa. <\/p>\n
"Ajatuksena on h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 laittomat kauppiaat markkinoilta. He siirtyv\u00e4t muihin tuotteisiin, jos kannattavuus heikkenee", taloustieteilij\u00e4 Michael 't Sas-Rolfes sanoo.<\/p>\n
Uusiutuva sarvi<\/p>\n
Biggsin mukaan krokotiilinnahkakaupan laillistaminen johti 1980-luvulla kaupallisten tarhojen perustamiseen ja v\u00e4hensi villien yksil\u00f6iden salamets\u00e4styst\u00e4.<\/p>\n
Sarvikauppaa hoitaisi Citesille raportoiva myyntiorganisaatio. Osa tuloista k\u00e4ytett\u00e4isiin el\u00e4inten suojeluun ja salamets\u00e4styksen torjuntaan.<\/p>\n
Sarvikuonon sarvi muodostuu ihmisen hiusten tavoin keratiinista ja kasvaa uudelleen. El\u00e4inten tainnuttaminen ja sarvien leikkaaminen olisi sangen riskit\u00f6nt\u00e4, ja tuotteen laillisuus voitaisiin sertifioida, Biggs kaavailee.<\/p>\n
Laillistamisen kriitikot pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 laillistaminen lis\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in salakaupalle riitt\u00e4isi yh\u00e4 markkinoita.<\/p>\n
Varoittava esimerkki<\/p>\n
Varoittavana esimerkkin\u00e4 on norsunluu, jonka pienimuotoinen kauppa sallittiin uudelleen 2002. <\/p>\n
Kiina osti sy\u00f6ksyhampaita laillisesti useista Afrikan maista 2008 ja maksoi vain 120 euroa kilolta. Valtio myi luun eteenp\u00e4in jopa kymmenkertaisella hinnalla, ja yksityiset j\u00e4lleenmyyj\u00e4t paljon kalliimmalla, Environment Investigation Agencyn johtaja Mary Rice kertoo.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6n mukaan 90 prosenttia Kiinassa myyt\u00e4v\u00e4st\u00e4 norsunluusta on yh\u00e4 laitonta. "Laillinen norsunluu on nyt kalliimpaa kuin laiton, ja salamets\u00e4styst\u00e4 on enemm\u00e4n kuin koskaan vuonna 1989 sovitun norsunluukaupan kiellon j\u00e4lkeen", Rice sanoo. <\/p>\n
Kaupan laillistamisen vastustajat eiv\u00e4t usko, ett\u00e4 valtiot pystyv\u00e4t est\u00e4m\u00e4\u00e4n korruption. Etel\u00e4-Afrikassa pid\u00e4tettiin viime vuonna kansallispuiston ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ep\u00e4iltyin\u00e4 yhteyksist\u00e4 sarvikuonojen salamets\u00e4stykseen.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kapkaupunki, Etel\u00e4-Afrikka, 22.04.13 (IPS) – Sarvikuonon sarvien laillinen, mutta tiukasti s\u00e4\u00e4nnelty, kauppa saattaisi pelastaa uhanalaisen lajin. Sarvikuonojen salamets\u00e4stys muistuttaa jo pienimuotoista sotaa Krugerin kansallispuistossa Etel\u00e4-Afr… Continue Reading