Bagdad, 24.02.03 (IPS) – Pukuun ja solmioon sonnustautunut insin\u00f6\u00f6ri hymyilee iloisesti seuratessaan kurssien nousua Bagdadin p\u00f6rssiss\u00e4. H\u00e4n sanoo tienaavansa meklarina paljon paremmin kuin oman alansa t\u00f6iss\u00e4. <\/p>\n
<\/p>\n
"Osakkeiden tuotto on nyt viiden prosentin luokkaa", vahvistaa toinen arvopaperikauppias Hekmat al-Tamini, joka on ty\u00f6skennellyt Bagdadin p\u00f6rssiss\u00e4 siit\u00e4 asti, kun se avattiin 1992. H\u00e4nen mukaansa kauppa k\u00e4y nyt vilkkaasti.<\/p>\n
Kurssit ovat nousseet sit\u00e4 mukaa kuin sodan uhka on kasvanut. Osakepelurit laskelmoivat nyt sodalla ja varsinkin sit\u00e4 seuraavalla talouden nousulla.<\/p>\n
Valtaosa p\u00f6rssiin listatuista yrityksist\u00e4 on kuitenkin osittain yksityistettyj\u00e4 valtion yhti\u00f6it\u00e4, joiden todellisesta arvosta ei ole varmuutta parhainakaan aikoina.<\/p>\n
Bagdadin yliopiston taloustieteilij\u00e4 Hummam al-Shamaa pit\u00e4\u00e4 sodalla ja sen seurauksilla spekulointia hullun touhuna. "Kukaan ei voi ennustaa sodan kulkua, jos sellainen tulee", h\u00e4n muistuttaa ja sanoo ep\u00e4ilev\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s nopeaa talouskasvua sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Irakilaiset liikemiehet eiv\u00e4t toivo sotaa sen itsens\u00e4 vuoksi, mutta jotkut n\u00e4kev\u00e4t sen ainoana keinona p\u00e4\u00e4st\u00e4 irti YK:n asettamasta taloussaarrosta. Se on kuristanut maata 1991 k\u00e4ydyst\u00e4 Persianlahden sodasta l\u00e4htien. <\/p>\n
Tilanne koheni jonkin verran parin viime vuoden aikana, sill\u00e4 moni naapurimaa sulki ainakin osittain silm\u00e4ns\u00e4 pakotteilta. L\u00e4nsimaiset yritykset toivat tavaraa noihin maihin, joissa se pakattiin uudelleen ja ujutettiin Irakiin.<\/p>\n
Saarron h\u00f6ltyminen loppui marraskuussa YK:n p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmaan 1441, ja viime kuukaudet ovat olleet Irakin taloudelle todella ankaria.<\/p>\n
Er\u00e4s liikemies arvelee, ett\u00e4 pakotteita ei pureta ilman sotaa. "Sota ei kest\u00e4 kuin muutaman kuukauden, ja sitten p\u00e4\u00e4semme j\u00e4lleenrakentamaan."<\/p>\n
Taloustutkija al-Shamaa varoittelee, ett\u00e4 "katastrofi uhkaa koko ihmiskuntaa", jos pakotteet jatkuvat. H\u00e4nen mukaansa ne tekev\u00e4t Irakista tikitt\u00e4v\u00e4n aikapommin, jonka sosiaaliset ongelmat voivat yllytt\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaisuuksia ymp\u00e4ri maailmaa.<\/p>\n
Ahdinko n\u00e4kyy tavallisten perheiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Essar Ibrahim, 25-vuotias keskiluokkaisen perheen tyt\u00e4r, ty\u00f6skentelee vienti- ja tuontiyhti\u00f6ss\u00e4, mutta valittaa menett\u00e4neens\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. <\/p>\n
H\u00e4n halusi l\u00e4hte\u00e4 ulkomaille opiskelemaan englantia ja valmistua opettajaksi. "Pakotteet ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4nneet koko el\u00e4m\u00e4\u00e4ni", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Perheen is\u00e4ll\u00e4 Harith Ibrahimilla on pienipalkkainen ty\u00f6 kauppaministeri\u00f6ss\u00e4. H\u00e4nen mukaansa valtio maksoi kelvollisia palkkoja vuoteen 1991. <\/p>\n
Ibrahimit asuvat betonikerrostalossa l\u00e4hell\u00e4 ministeri\u00f6it\u00e4. Kortteleita pidet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 ylemm\u00e4n keskiluokan asuinalueena, mutta talot ovat pahasti r\u00e4nsistyneit\u00e4, ja pakotteiden vaikutus n\u00e4kyy kaikkialla.<\/p>\n
Harith, 55, istuu pyjamassaan puolityhj\u00e4n olohuoneen sohvalla. "Olemme joutuneet myym\u00e4\u00e4n auton, korut sek\u00e4 osan huonekaluista ja taideteoksista. Kaikki rahat on k\u00e4ytetty, eik\u00e4 meill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 selvit\u00e4 uhkaavan sodan yli", h\u00e4n murehtii.<\/p>\n
Harith k\u00e4vi viimeksi ulkomailla 1975. Irakin talous alkoi sortua jo 1980-luvun alussa. "Iranin-vastainen sota nieli kaiken vuodesta 1980. Se kesti kahdeksan pitk\u00e4\u00e4 vuotta ja aiheutti mittaamattomasti verenvuodatusta ja tuhoa."<\/p>\n
Ibrahimien asiat ovat kuitenkin suhteellisesti ottaen hyvin. Toisilla Bagdadin alueilla viem\u00e4rij\u00e4rjestelm\u00e4 on pett\u00e4nyt ja likavedet tulvivat kaduille. Kouluissa ei ole ikkunoita, oppikirjoja tai edes tuoleja. <\/p>\n
Humanitaarista kriisi\u00e4 helpottamaan aloitettiin YK:n sallima ruokaa \u00f6ljy\u00e4 vastaan -ohjelma, joka p\u00e4\u00e4si kunnolla k\u00e4yntiin maaliskuussa 1997. Sen hy\u00f6dyt eiv\u00e4t kuitenkaan tavoittaneet tavallista kansaa, ja kaksi hankkeen johtajaa erosi vastalauseeksi.<\/p>\n
Hallituksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 elintarvikkeiden jakelu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viime aikoina toimineen hyvin, mutta siit\u00e4 on samalla tullut johdolle v\u00e4line valvoa kansalaisia. Lis\u00e4ksi hallitus voi ohjelman varjolla k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rahaa muuhunkin.<\/p>\n
Yritt\u00e4j\u00e4 Faris al-Hadi kertoo, ett\u00e4 viime syksyyn jatkunut pakotteiden v\u00e4hitt\u00e4inen mureneminen oli alkanut pirist\u00e4\u00e4 liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4. Moni yritys viritteli toimintaansa uudelleen k\u00e4yntiin, niin my\u00f6s al-Hadin p\u00e4hkin\u00e4paahtimo.<\/p>\n
"My\u00f6s hallitukselta liikeni tukea yritt\u00e4jille, mik\u00e4 oli osin ruokaa \u00f6ljy\u00e4 vastaan -ohjelman ansiota", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Bagdadin yliopiston politiikan tutkija Ghanem Saleh muistuttaa, ett\u00e4 valtion verotulot kasvoivat my\u00f6s pakotteiden heikkenemisen vuoksi. "Jos t\u00e4t\u00e4 sodan uhkaa ei olisi tullut, pakotteiden mureneminen olisi jatkunut."<\/p>\n
Kansalaisten kulutushalut ovat sodan uhan alla kadonneet. Al-Hadilla on tuontilupa korealaiselle kodin elektroniikalle, mutta ostajia ei tunnu l\u00f6ytyv\u00e4n. "Ihmiset tyytyv\u00e4t perustarvikkeisiin ja pit\u00e4v\u00e4t rahansa dollareina."<\/p>\n<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bagdad, 24.02.03 (IPS) – Pukuun ja solmioon sonnustautunut insin\u00f6\u00f6ri hymyilee iloisesti seuratessaan kurssien nousua Bagdadin p\u00f6rssiss\u00e4. H\u00e4n sanoo tienaavansa meklarina paljon paremmin kuin oman alansa t\u00f6iss\u00e4. "Osakkeiden tuotto on nyt vii… Continue Reading