Escobar, Argentiina, 15.10.12 (IPS) – Bolivialainen Alberto Ram\u00edrez, 53, k\u00e4vi jo lapsena Argentiinassa maatiloilla kausit\u00f6iss\u00e4. Nyt h\u00e4n asuu maassa ja on menestyv\u00e4 kauppapuutarhuri, kuten moni bolivialainen.<\/p>\n
<\/p>\n
Ram\u00edrez johtaa bolivialaista osuuskuntaa, joka py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 laajaa vihannes- ja hedelm\u00e4kauppaa Escobarissa 50 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Buenos Airesista. <\/p>\n
Vuonna 1990 perustetulla osuuskunnalla on kuusi hehtaaria maata, ja sen tuotteet ruokkivat kymmenien l\u00e4hikaupunkien asukkaita.<\/p>\n
Iltaseitsem\u00e4st\u00e4 aamunkoittoon toimivalla tukkutorilla k\u00e4y jatkuva kuhina. Osuuskunnan alueelta l\u00f6ytyy my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4tori sek\u00e4 jalkapallokentt\u00e4 ja kulttuuritalo. <\/p>\n
Uurastus palkittiin<\/p>\n
Moni Argentiinaan muuttaneesta yli miljoonasta bolivialaisesta on p\u00e4\u00e4ssyt hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n alkuun ja vierailee kotimaassa kerran pari vuodessa. <\/p>\n
Bolivia on yh\u00e4 Etel\u00e4-Amerikan k\u00f6yhin maa. Ram\u00edrez kertoo, miten sielt\u00e4 ennen tarttui toisinaan mukaan joku t\u00f6it\u00e4 etsiv\u00e4 sukulainen. "Mutta se on v\u00e4hentynyt, koska kotimaa tarjoaa nyt enemm\u00e4n mahdollisuuksia." <\/p>\n
"Minun perheeni on juurtunut t\u00e4nne", h\u00e4n sanoo ylpe\u00e4n\u00e4 nousustaan maaty\u00f6l\u00e4isest\u00e4 osuuskunnan johtoon. <\/p>\n
"Tulin ensi kerran Argentiinaan 12-vuotiaana is\u00e4ni kanssa korjaamaan tupakkasatoa. 22-vuotiaana asetuin Escobariin vaimoni kanssa. Uurastimme toisten pelloilla, kunnes saimme palan maata vuokralle", Ram\u00edrez kertoo.<\/p>\n
"14 tunnin ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4 ei haitannut, koska teimme sen omaksi hyv\u00e4ksemme." Ramirezilla on nyt oma kauppapuutarha ja lis\u00e4ksi h\u00e4n johtaa 900 j\u00e4senen osuuskuntaa.<\/p>\n
Bolivialaiset portaat<\/p>\n
"Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Buenos Airesin maakunnan pohjoisosassa on ainakin kahdeksan bolivialaisten vihannestoria", sosiologi Roberto Benencia sanoo. <\/p>\n
Muuttoliike Boliviasta alkoi 1930-luvulla, jolloin houkuttimina olivat teollisuus ja rakennusala sek\u00e4 maatalouden kausity\u00f6t. 1980-luvulta l\u00e4htien yh\u00e4 useampi siirtyi vihannestuotantoon.<\/p>\n
Bolivialaiset ovat Argentiinan toiseksi suurin maahanmuuttajaryhm\u00e4 paraguaylaisten j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Benencia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmausta "bolivialaiset portaat" kuvaamaan tulijoiden nousua maaty\u00f6l\u00e4isist\u00e4 itsellisiksi tuottajiksi.<\/p>\n
Argentiinan runsasv\u00e4kisess\u00e4 C\u00f3rdoban maakunnassa jo puolet vihannesten viljelij\u00f6ist\u00e4 on bolivialaisia ja Benencian mukaan osuus on kasvussa.<\/p>\n
Argentiinalaisia ei kiinnosta<\/p>\n
"Bolivialaiset ovat perustaneet viljelmi\u00e4 uusille seuduille ja ottaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kasvihuoneet sek\u00e4 keinokastelumenetelm\u00e4t", Benencia kertoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa argentiinalaiset suhtautuivat ep\u00e4illen tulokkaiden hankkeisiin. "He vakuuttelivat, ettei C\u00f3rdobassa pysty kasvattamaan tomaatteja ja er\u00e4it\u00e4 muita vihanneksia. Koville se ottikin, mutta bolivialaiset onnistuivat takaiskujen j\u00e4lkeen."<\/p>\n
Nyt argentiinalaisille kelpaavat bolivialaisten laadukkaat ja halvat tuotteet. <\/p>\n
Benencian mukaan vihannestuotanto ei ole koskaan kiinnostanut argentiinalaisia. Aiemmin siit\u00e4 huolehtivat Portugalista, Italiasta ja Japanista tulleet siirtolaiset.<\/p>\n
Ram\u00edrez arvelee selitykseksi sit\u00e4, ett\u00e4 ala on riskialtis ja ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t venyv\u00e4t. "Aina ei k\u00e4y hyvin. V\u00e4lill\u00e4 tulee halla tai rakeita ja sato menetet\u00e4\u00e4n."<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Escobar, Argentiina, 15.10.12 (IPS) – Bolivialainen Alberto Ram\u00edrez, 53, k\u00e4vi jo lapsena Argentiinassa maatiloilla kausit\u00f6iss\u00e4. Nyt h\u00e4n asuu maassa ja on menestyv\u00e4 kauppapuutarhuri, kuten moni bolivialainen.<\/p>\n
Ram\u00edrez johtaa bolivialaista osuusku… Continue Reading