M\u00e1laga, Espanja, 17.12.12 (IPS) – "Min\u00e4 j\u00e4tin koulun kesken, mutta haluan, ett\u00e4 lapsistani tulee jotakin", Antonia Mart\u00edn, 44, sanoo. H\u00e4n kuuluu Espanjan romaniv\u00e4est\u00f6\u00f6n, jonka asemaa talouskriisi on entisest\u00e4\u00e4n heikent\u00e4nyt.<\/p>\n
<\/p>\n
Romanien m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi Espanjassa arvioidaan 725 000 eli 1,6 prosenttia 46-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Ennen talouskriisi\u00e4 Espanjan romanien ty\u00f6tt\u00f6myysaste oli viisi prosenttia keskiarvoa korkeampi. Vuonna 2011 romanien ty\u00f6tt\u00f6myys nousi yli 36 prosenttiin, kun keskiarvo ylitti 20 prosenttia, romanien tukis\u00e4\u00e4ti\u00f6 FSG tilastoi. <\/p>\n
Mustalaista tarkoittava espanjan sana "gitano" ei ole halventava, mutta syrjint\u00e4 on romaneille tuttua. V\u00e4hemmist\u00f6 sai t\u00e4ydet kansalaisoikeudet vasta kun Francisco Francon diktatuuri oli p\u00e4\u00e4ttynyt 1975 ja uusi perustuslaki tuli voimaan 1978.<\/p>\n
Espanjan romanien koulutustaso on kohentunut merkitt\u00e4v\u00e4sti 30 vuoden aikana. Romanilapsista 93 prosenttia aloittaa koulunk\u00e4ynnin. Yl\u00e4asteelle menevist\u00e4 kuitenkin vain viidennes suorittaa koulun loppuun, ja osa katoaa jo ala-asteen j\u00e4lkeen, romanien FSG:n edustaja Humberto Garc\u00eda kertoo.<\/p>\n
Tyt\u00f6t naitetaan varhain<\/p>\n
Mart\u00ednilla ja h\u00e4nen miehell\u00e4\u00e4n Antonio Camposilla on kolme lasta: Jos\u00e9, 15, Yomara, 16, ja 24-vuotias Jes\u00fas, jolla on jo kaksivuotias poika.<\/p>\n
Valtaosa romanityt\u00f6ist\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 koulun 14 ik\u00e4vuoteen menness\u00e4, jolloin vanhemmat j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t heid\u00e4t naimisiin. <\/p>\n
Mart\u00edn ei halua Yomaralle t\u00e4t\u00e4 kohtaloa. "On todella takapajuista avioitua ja hankkia lapsia niin nuorena, my\u00f6hemminkin ehtii", \u00e4iti vakuuttaa.<\/p>\n
H\u00e4n kasvoi kymmenlapsisessa perheess\u00e4 ja auttoi pienen\u00e4 omaa \u00e4iti\u00e4\u00e4n katukaupustelussa. Monet romanivanhemmat ottavat edelleen lapsensa pois koulusta samasta syyst\u00e4.<\/p>\n
Camposin vanhemmat olivat korinpunojia, ja h\u00e4n on ollut 17-vuotiaasta t\u00f6iss\u00e4 M\u00e1lagan golfkent\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n
"Mustalaismentaliteetin on muututtava. Moni ajattelee yh\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n on elett\u00e4v\u00e4 kuten isovanhempamme. Mutta nyky\u00e4\u00e4n voimme hankkia koulutusta, el\u00e4\u00e4 paremmin ja saada kunnioitusta", Campos pohtii.<\/p>\n
Kotik\u00e4yntej\u00e4 ja tukiopetusta<\/p>\n
Tukis\u00e4\u00e4ti\u00f6n Garc\u00edan mukaan koulutus ja ty\u00f6 ovat romanien integroitumisen peruspilarit. FSG tukee romanilasten koulunk\u00e4ynti\u00e4 300 koulussa eri puolilla maata. M\u00e1lagassa tuen piiriss\u00e4 on 50 koululaista sek\u00e4 n\u00e4iden vanhemmat ja opettajat.<\/p>\n
Nelj\u00e4 tukihenkil\u00f6\u00e4 tekee kotik\u00e4yntej\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tukiopetusta kouluilla kerran viikossa.<\/p>\n
M\u00e1lagan Guadalmedinan koulun oppilaista 80 prosenttia on romaneja. "Taistelemme lintsaamista vastaan ja yrit\u00e4mme her\u00e4tell\u00e4 vanhempia n\u00e4kem\u00e4\u00e4n koulunk\u00e4ynnin t\u00e4rkeyden", biologiaa opettava Isabel Passas kertoo.<\/p>\n
Garc\u00eda my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 romaninuorten motivointi opintielle ei ole helppoa, kun lama ja syrjint\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n ty\u00f6nsaantiaan entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
H\u00e4n kuitenkin huomauttaa, ett\u00e4 er\u00e4iss\u00e4 muissa Euroopan maissa romanien asema on viel\u00e4 tukalampi kuin Espanjassa, jossa he ovat sent\u00e4\u00e4n maksuttoman terveydenhuollon ja sosiaalisen asuntotuotannon piiriss\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
M\u00e1laga, Espanja, 17.12.12 (IPS) – "Min\u00e4 j\u00e4tin koulun kesken, mutta haluan, ett\u00e4 lapsistani tulee jotakin", Antonia Mart\u00edn, 44, sanoo. H\u00e4n kuuluu Espanjan romaniv\u00e4est\u00f6\u00f6n, jonka asemaa talouskriisi on entisest\u00e4\u00e4n heikent\u00e4nyt.<\/p>\n
Roman… Continue Reading