Tamale, Ghana, 30.01.12 (IPS) – "En ole el\u00e4ess\u00e4ni ansainnut t\u00e4llaisia rahoja", ghanalainen Fusiena Idrisso tunnustaa saatuaan viime satokaudella riisist\u00e4\u00e4n 150 euroa.\n<\/p>\n
<\/p>\n
Idrisso on seitsem\u00e4n lapsen \u00e4iti ja uurastaa nyt uuden sadon toivossa kyl\u00e4p\u00e4\u00e4llik\u00f6n h\u00e4nen viljelt\u00e4v\u00e4kseen antamalla pellolla.<\/p>\n
Menty\u00e4\u00e4n naimisiin 14 vuotta sitten Idrisso on ollut enimm\u00e4kseen koti\u00e4itin\u00e4 ja tehnyt satunnaisia p\u00e4iv\u00e4t\u00f6it\u00e4 toisten mailla alle euron p\u00e4iv\u00e4palkalla.<\/p>\n
Ghanan valtio on nyt alkanut osoittaa kesantona olleita peltoja maattomien viljelt\u00e4viksi. He saavat my\u00f6s siemeni\u00e4, lannoitteita ja ty\u00f6nohjausta. Hanketta tukee Afrikan vihre\u00e4n vallankumouksen liitto (Agra) Tanskan kehitysyhteisty\u00f6varoilla.<\/p>\n
"Hanke on yli tuplannut maissi- ja riisisadot Pohjois-Ghanassa", Pohjois-Ghanan maatalousjohtaja Joseph Faalong sanoo.<\/p>\n
Apu maksetaan viljalla<\/p>\n
Leip\u00e4koriksi kutsutun hankkeen tarkoitus on tehostaa viljelymaan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Omistajat, joilla on peltoja kesannolla, suostutellaan ottamaan maat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai luovuttamaan ne toisten viljelt\u00e4viksi. Vuokra maksetaan viljana sadonkorjuun j\u00e4lkeen. <\/p>\n
Kun peltojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on sovittu kiinnostuneiden kesken, valtion traktori muokkaa maat ja viljelij\u00e4t saavat tarvittavat tuotantopanokset. Apu ei ole ilmaista, kulut veloitetaan sadosta. <\/p>\n
Faalongin mukaan kyl\u00e4l\u00e4iset saavat tarvikkeet kuitenkin valtiolta tuettuun hintaan. <\/p>\n
Hankkeella halutaan parantaa 250 000 pienviljelij\u00e4n ammattitaitoa ja elinoloja.<\/p>\n
Kesantomaista muodostettuja "blokkitiloja" on Pohjois-Ghanassa noin 60, ja mukana olevien viljelij\u00f6iden luku vaihtelee, Faalong kertoo.<\/p>\n
Esimerkiksi Idrisson blokissa ty\u00f6skentelee kymmenen koulua k\u00e4ym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 naista. <\/p>\n
Oppia ja seurantaa<\/p>\n
"Valvomme sit\u00e4, ett\u00e4 viljelij\u00e4t tekev\u00e4t oikeat asiat oikeaan aikaan", Savannin maataloustutkimuslaitoksen riisiohjelmaa johtava tohtori Wilson Dogbe kertoo.<\/p>\n
Pohjois-Ghanaan on perustettu 16 mallipeltoa, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viljelij\u00f6iden koulutuksessa, Faalong lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ik\u00e4ns\u00e4 seudulla riisi\u00e4 viljellyt Lukmanu Whumbi sanoo alkaneensa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi h\u00e4nen satonsa j\u00e4i aina heikoksi.<\/p>\n
"Olen oppinut, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikeita m\u00e4\u00e4ri\u00e4 lannoitteita, huolehtia harvennuksesta ja kylv\u00e4\u00e4 parempia siemeni\u00e4", h\u00e4n listaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Afrikka suitsii n\u00e4lk\u00e4\u00e4<\/p>\n
Nairobi (IPS – Miriam Gathigah) Ghana on onnistunut kutistamaan ruoan puutteesta k\u00e4rsivien osuuden 8 prosenttiin v\u00e4est\u00f6st\u00e4, kun se 15 vuotta sitten oli 34 prosenttia. <\/p>\n
Moni muukin Afrikan valtio on kohentanut ruokaturvaansa. Esimerkiksi Sierra Leone on sis\u00e4llissodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 2002 alentanut n\u00e4lk\u00e4isten osuutta kymmenen prosenttia.<\/p>\n
Afrikan ruokaturvan kehityst\u00e4 seuraavan ActionAid-j\u00e4rjest\u00f6n listan k\u00e4rjess\u00e4 ovat my\u00f6s Liberia, Malawi, Ruanda, Sierra Leone ja Etel\u00e4-Afrikka. <\/p>\n
Jopa kuivuuden koettelema Etiopia sai laskettua ruokapulasta k\u00e4rsivien m\u00e4\u00e4r\u00e4n 5,2 miljoonasta 3,2 miljoonaan viime vuonna.<\/p>\n
Taustalla on maatalouden toimintaedellytysten parantamiseen. Esimerkiksi Ruanda on tuplannut maatalouden budjettiosuuden, ja ala muodostaa nyt 36 prosenttia kansantuotteesta, mik\u00e4 on korkein Afrikassa.<\/p>\n
Senegal pyrkii ruokaomavaraiseksi vuonna 2015. Valtio jakaa viljelij\u00f6ille edullisia siemeni\u00e4 sek\u00e4 lannoitteita ja tukee lasten ravitsemusohjelmia.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tamale, Ghana, 30.01.12 (IPS) – "En ole el\u00e4ess\u00e4ni ansainnut t\u00e4llaisia rahoja", ghanalainen Fusiena Idrisso tunnustaa saatuaan viime satokaudella riisist\u00e4\u00e4n 150 euroa.
\nIdrisso on seitsem\u00e4n lapsen \u00e4iti ja uurastaa nyt uuden sadon toivos… Continue Reading