Buenos Aires, 17.3.03 (IPS) – Argentiinassa syntyi vain reilu vuosi sitten protestiaalto, joka kaatoi kaksi presidentti\u00e4 kymmeness\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Huhtikuun lopun presidentinvaaleissa vastarinnasta ei kuitenkaan ole j\u00e4ljell\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n. <\/p>\n
<\/p>\n
Suurin osa presidentinviran tavoittelijoista on jo v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran ly\u00f6tyj\u00e4 poliitikkoja. Heid\u00e4n taustaryhmiens\u00e4 tavoitteissa ei n\u00e4y halua muuttaa maan nykyist\u00e4 talousmallia tai politiikkaa, eiv\u00e4tk\u00e4 ne juuri eroa toisistaan.<\/p>\n
Joulukuun 2001 suurmielenosoituksissa vaadittiin syv\u00e4llist\u00e4 muutosta. "Sit\u00e4 ajaneet voimat olivat kuitenkin heikompia kuin ne itse uskoivat. Vaaleihin ei ilmaantunut poliittista aloitetta, joka olisi nivonut tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t yhteen", politiikan tutkija Marcos Novaro selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa oli itse asiassa liioiteltua v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mielenosoitukset kaatoivat kaksi hallitusta. "Ne ep\u00e4onnistuivat ihan itse eiv\u00e4tk\u00e4 olisi kest\u00e4neet paljon kauempaa ilman protestejakaan", Novaro kuittaa.<\/p>\n
P\u00e4iv\u00e4lehti P\u00e1gina 12:n toimittaja Eduardo Aliverti p\u00e4\u00e4tyi samantyyppiseen arvioon. H\u00e4nen mukaansa kansan kadulle ajaneeseen raivoon ja t\u00e4ydelliseen tymp\u00e4\u00e4ntymiseen "ei liittynyt johtajuutta tai yleisen tietoisuuden kasvua".<\/p>\n
Joulukuussa 1999 Argentiinan presidentiksi tullut Fernando de la R\u00faa luopui virastaan 20. joulukuuta 2001, kun kansalaiset marssivat kaduilla pannuja paukuttaen. Tilanne \u00e4ityi markettien ry\u00f6stelyksi, ja noin 30 ihmist\u00e4 sai surmansa. <\/p>\n
De la R\u00faan suosio oli romahtanut alle kymmeneen prosenttiin, ja h\u00e4n oli joutunut poliittisesti erityksiin jo ennen kuin tilanne k\u00e4rjistyi kriisiksi.<\/p>\n
Kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin kongressi nimitti v\u00e4liaikaiseksi presidentiksi Adolfo Rodr\u00edguez Sa\u00e1n, joka edusti oppositiossa ollutta peronistipuoluetta (PJ). H\u00e4n kesti vallassa kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Tammikuun 2002 alussa kongressi nimitti niin ik\u00e4\u00e4n PJ:t\u00e4 edustavan Eduardo Duhalden hoitamaan de la R\u00faan kauden loppuun. T\u00e4m\u00e4 on kest\u00e4nyt paineet eroamatta, mutta joutui aikaistamaan vaaleja niin, ett\u00e4 ne pidet\u00e4\u00e4n 27. huhtikuuta.<\/p>\n
Toistaiseksi yksik\u00e4\u00e4n ehdokas ei ole saanut kyselyiss\u00e4 yli 20 prosentin kannatusta. Tutkija Novaro pit\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 my\u00f6nteisen\u00e4: "Kenenk\u00e4\u00e4n ei pit\u00e4isi el\u00e4tell\u00e4 v\u00e4\u00e4ri\u00e4 toiveita kriisin helposta ratkaisusta. Seuraavasta hallituksesta tulee heikko ja se l\u00f6yt\u00e4\u00e4 edest\u00e4\u00e4n kosolti ongelmia."<\/p>\n
Sis\u00e4isten riitojen repim\u00e4 PJ peruutti ehdokasvaalinsa ja p\u00e4\u00e4tti antaa kolmen ehdokkaan tavoitella presidentinvirkaa puolueen nimiss\u00e4. He ovat Santa Cruzin maakunnan kuvern\u00f6\u00f6ri N\u00e9stor Kirchner, jolla on istuvan presidentin tuki, maata 1989-1999 johtanut Carlos Menem ja kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 virkaatekev\u00e4n\u00e4 maanis\u00e4n\u00e4 viipynyt Rodriguez Sa\u00e1.<\/p>\n
PJ:n ehdokkaat ovat mielipidemittausten k\u00e4rjess\u00e4. Kirchnerin kannatus hipoo 19:\u00e4\u00e4 prosenttia, muut ovat 15 prosentin pinnassa.<\/p>\n
Nelj\u00e4nten\u00e4 kisassa on opposition kansanedustaja Elisa Carri\u00f3, joka edustaa keskusta-vasemmistolaista Tasa-arvoisten tasavalta -puoluetta. Viel\u00e4 viime vuonna n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 protestimieliala kanavoituisi h\u00e4nen taakseen.<\/p>\n
"Tehokkaan johdon ja selke\u00e4n strategian puute katkaisi kannatuksen kasvun", Novaro sanoo.<\/p>\n
Suurprotestien aikana alkaneisiin asukaskokouksiin edelleen osallistuva Carmen Gonz\u00e1lez on tehnyt omat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4: "Asuinyhteis\u00f6mme tasolla olemme onnistuneet hyvin. Olemme kyenneet torjumaan palveluiden hinnankorotuksia, luomaan ty\u00f6tilaisuuksia ja auttamaan pahimmassa pulassa olevia."<\/p>\n
"Poliittisella tasolla emme ole kyenneet muuttamaan mit\u00e4\u00e4n piirun vertaa. Meist\u00e4 tuli keskin\u00e4isen avun kerho vailla poliittista painoa. Se huolestuttaa, ja pohdimme asiaa viikoittaisissa kokouksissamme", h\u00e4n kertoo.<\/p>\n
My\u00f6s kymmeni\u00e4 tuhansia ihmisi\u00e4 liikkeelle saanut ty\u00f6tt\u00f6mien yhdistys on j\u00e4\u00e4nyt politiikassa alakynteen. Monet sen j\u00e4senet kehottavat boikotoimaan vaaleja, joissa kaikki ehdokkaat edustavat vanhaa politiikkaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Buenos Aires, 17.3.03 (IPS) – Argentiinassa syntyi vain reilu vuosi sitten protestiaalto, joka kaatoi kaksi presidentti\u00e4 kymmeness\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Huhtikuun lopun presidentinvaaleissa vastarinnasta ei kuitenkaan ole j\u00e4ljell\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n. Suurin o… Continue Reading