New York, 21.05.12 (IPS) – Maapallon v\u00e4kiluku kasvanee l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4 ainakin parilla miljardilla, ja vuonna 2050 noin 80 prosenttia ihmisist\u00e4 asuu kaupungissa. Jotta ruokaa riitt\u00e4isi kaikille, viljelykset muuttuvat osaksi kaupunkiarkkitehtuuria.<\/p>\n
<\/p>\n
Columbian yliopiston ymp\u00e4rist\u00f6terveystieteen professori Dickson Despommier johtaa viljelyn ja arkkitehtuurin toisiinsa kytkev\u00e4\u00e4 hanketta. <\/p>\n
Vertikaaliviljelyn ajatuksena on rakentaa huipputeknisi\u00e4 kasvihuoneita ja kasata ne p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Ajatuksen esittiv\u00e4t jo 1960-luvulla er\u00e4\u00e4t futuristit. Nykyinen konsepti kehitettiin Despommierin johdolla 1999 ja ensimm\u00e4iset versiot rakennettiin muutama vuosi sitten. <\/p>\n
Nyt pystysuoria viljelmi\u00e4 l\u00f6ytyy Etel\u00e4-Koreasta, Japanista, Yhdysvalloista, Hollannista ja Ruotsista.<\/p>\n
Japanissa valtava lentokonehalli on t\u00e4ynn\u00e4 kasveja. Ruotsalaiset aikovat tehd\u00e4 17-kerroksisesta kasvihuonerakennelmastaan alan huipun, ja hollantilaiset kaivavat omaansa maan alle.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6n ja myrkyt\u00f6n<\/p>\n
Despommierin mukaan vertikaaliviljely\u00e4 voi harjoittaa miss\u00e4 vain. "Se toimisi nykyisi\u00e4 viljelymenetelmi\u00e4 paremmin esimerkiksi Islannissa, jossa on puoli vuotta kes\u00e4\u00e4, puoli vuotta talvea ja geotermist\u00e4 energiaa enemm\u00e4n kuin maa pystyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n."<\/p>\n
Vertikaaliviljelyss\u00e4 alaa kohden laskettu tuotto on jopa kymmenkertainen peltoviljelyyn verrattuna, Despommier laskee. <\/p>\n
Vertikaaliviljelyll\u00e4 on muitakin etuja: Ruokaa ei tarvitse kuljettaa paikasta toiseen. P\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t, sill\u00e4 kasvihuoneiden suljetuista j\u00e4rjestelemist\u00e4 lannoitteet ja tuholaismyrkyt eiv\u00e4t huuhtoudu sateiden mukana vesist\u00f6ihin. <\/p>\n<\/p>\n
Lis\u00e4ksi syntyy paljon uusia ty\u00f6paikkoja ja joutilaat tilat saadaan hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. <\/p>\n
Parhaimmillaan viljelmien vedenkulutus laskisi tutkijan mukaan 70 prosenttia. H\u00e4n muistuttaa my\u00f6s tuholaistorjunnan helppoudesta ja energian kierr\u00e4tysmahdollisuuksista. "Ja kasvihuoneissa voi kasvattaa ihan mit\u00e4 haluaa."<\/p>\n
Ravinto ratkaisee<\/p>\n
Kasvihuonekasvit ovat aiemmin olleet ravitsemuksellisesti heikompia kuin ulkona kasvatetut. "Nyt tied\u00e4mme, mit\u00e4 kasvit tarvitsevat kasvaakseen", Despommier vakuuttaa. <\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa ravinneliuoksen on sis\u00e4llett\u00e4v\u00e4 25 eri aineosaa aiemmin oletettujen 18 aineen sijaan. <\/p>\n
"Nyt vesiviljellyt tomaatit, salaatit, kurkut, kes\u00e4kurpitsat ja vihre\u00e4t pavut ovat ravitsemuksellisesti yht\u00e4 hyvi\u00e4 tai parempia kuin ulkona kasvatetut. Ne s\u00e4\u00e4styv\u00e4t raskasmetalleilta ja myrkyilt\u00e4", Despommier muistuttaa. <\/p>\n
Vertikaaliviljely kuulostaa elitistiselt\u00e4 puuhalta, sill\u00e4 vain varakkaat voivat vaatia korkealuokkaista l\u00e4hiruokaa. <\/p>\n
My\u00f6s k\u00f6yhien ulottuville<\/p>\n
Despommier huomauttaa, ett\u00e4 kerroksittaiset kasvihuoneet tulevat varmasti saamaan edulliset sovelluksensa. "Odotettavissa on taloudellisia, tehokkaita ja liikuteltavia kasvihuonemoduuleita", h\u00e4n uumoilee. <\/p>\n
"Kuvitelkaa kasvihuoneet er\u00e4\u00e4nlaisena legorakennelmana, jossa kaikki osat sopivat toisiinsa ja niiss\u00e4 kasvaa valmiiksi ruokaa", Despommier kehottaa. <\/p>\n
H\u00e4n maalaa kuvan valtavista makasiineista, joissa kahdeksankerroksiset kasvihuoneet tuottavat kaikkea salaatista eksoottisiin hedelmiin. Ostaja valitsee moduulinsa, ja pystytt\u00e4\u00e4 ne parhaaksi katsomaansa paikkaan miss\u00e4 tahansa maailmankolkassa. <\/p>\n
Despommierin mielest\u00e4 vertikaaliviljely sopii parhaiten ruuan tuotantoon maanviljelyyn kelvottomissa paikoissa, joissa ihmisi\u00e4 on paljon ja ruokaa v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
New York, 21.05.12 (IPS) – Maapallon v\u00e4kiluku kasvanee l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4 ainakin parilla miljardilla, ja vuonna 2050 noin 80 prosenttia ihmisist\u00e4 asuu kaupungissa. Jotta ruokaa riitt\u00e4isi kaikille, viljelykset muuttuvat osaksi kaupunkiarkkitehtuur… Continue Reading