Katmandu, 18.06.12 (IPS) – Nepalilaiset ylpeilev\u00e4t sill\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n maataan ei ole koskaan valloitettu. Syy lienee siin\u00e4, ett\u00e4 Nepalia on mahdoton hallita.\n <\/p>\n
<\/p>\n
Intiaa is\u00e4nn\u00f6ineet britit silm\u00e4iliv\u00e4t pohjoisen vuoria, mutta j\u00e4ttiv\u00e4t Nepalin valloittamatta, koska sen kaitseminen tuntui ylivoimaiselta. Maahan 1700-luvulla tunkeutuneet kiinalaiset palasivat samasta syyst\u00e4 omia j\u00e4lki\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Tilanne ei ole muuttunut, vaikka Himalajan entinen kuningaskunta on nyt tasavalta. Maa on yh\u00e4 hallitsematon, ja isot naapurit alkavat \u00e4rty\u00e4 sen jatkuvaan ep\u00e4vakauteen.<\/p>\n
Nepalin demokratialiike onnistui suitsimaan kuninkaan valtaa 1990 ja maasta tuli perustuslaillinen monarkia. Maolainen sissiliike halusi kommunistisen tasavallan ja aloitti 1996 sodan, joka vaati 16 000 uhria. <\/p>\n
Tulitauko solmittiin kymmenen vuotta my\u00f6hemmin. Maolaiset voittivat perustuslakia s\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n kansalliskokouksen vaalit 2008 ja Nepalista tuli liittotasavalta.<\/p>\n
Maalla oli nelj\u00e4 horjuvaa koalitiohallitusta nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa, ja perustuslain laadinnan takarajaa lyk\u00e4ttiin kolmesti. Korkein oikeus pys\u00e4ytti prosessin t\u00e4m\u00e4n vuoden toukokuun 27. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Nelj\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 poliittista ryhm\u00e4\u00e4 yritti viime tingassa ratkoa kiistojaan, mutta turhaan. P\u00e4\u00e4ministeri Baburam Bhattarai hajotti kansalliskokouksen ja julisti uudet vaalit marraskuulle.<\/p>\n
Takaisin nollapisteeseen<\/p>\n
Nepal palasi nollapisteeseen: sill\u00e4 ei ole perustuslakia eik\u00e4 lains\u00e4\u00e4t\u00e4ji\u00e4, p\u00e4\u00e4ministeri nilkuttaa kauttaan loppuun ja presidentin rooli on seremoniallinen. Maa seilaa tuntemattomilla vesill\u00e4 turvanaan hatara v\u00e4liaikainen perustuslaki. <\/p>\n
Umpikujaan johtivat kiistat perustuslain kahdesta avainkohdasta: miten muodostaa ja nimet\u00e4 liittovaltion osat, ja kuuluuko presidentin valinta parlamentille vai kansalle. Eripuraa on sek\u00e4 puolueiden kesken ett\u00e4 niiden sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Maolaiset ja heit\u00e4 tukevat aluepuolueet haluavat osavaltiojaon etniselt\u00e4 pohjalta ja suoran kansanvaalin. Keskustalainen kongressipuolue ja maltillisen vasemmiston UML vastustavat etnist\u00e4 jakoa ja pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 kansanvaali tekisi presidentist\u00e4 diktaattorin.<\/p>\n
Ennen kuin peli puhallettiin poikki, l\u00e4ntinen Nepal oli kuukauden pys\u00e4yksiss\u00e4, kun eri ryhm\u00e4t lakkoilivat aluevaatimustensa tueksi. P\u00e4\u00e4kaupungissa Katmandussa j\u00e4rjestetty kolmen p\u00e4iv\u00e4n lakko yltyi vandalismiksi. <\/p>\n
Valtaa syrj\u00e4ytyneille?<\/p>\n
Kiistan ytimess\u00e4 on osavaltioiden muodostus: rajataanko ne etnisten ryhmien asuinalueiden mukaan – ja kuinka monen \u2013 vai tyydyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 mahdollisimman v\u00e4h\u00e4lukuisiin ja neutraalisti nimettyihin osavaltioihin.<\/p>\n
Etnisyyden puoltajat uskovat sen vahvistavan Nepalin liki sataa syrj\u00e4ytynytt\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 antamalla niille itsen\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa alueillaan. Vastustajien mielest\u00e4 se heikent\u00e4isi kansakunnan yhten\u00e4isyytt\u00e4 ja k\u00e4rjist\u00e4isi ristiriitoja sek\u00e4 kamppailua luonnonvaroista, mik\u00e4 vain pahentaisi k\u00f6yhyytt\u00e4.<\/p>\n
Hilmalmedian toukokuisessa kyselyss\u00e4 kolme nelj\u00e4st\u00e4 vastaajasta piti etnist\u00e4 jakoa huonona. Enemmist\u00f6 kannatti presidentin valintaa suoralla kansanvaalilla.<\/p>\n
Perustuslain kariutuminen oli monille helpotus, koska siihen kaavailtujen etnisten kompromissien pel\u00e4ttiin j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kaikki tyytym\u00e4tt\u00f6miksi ja johtavan mellakoihin.<\/p>\n
On kyseenalaista, saadaanko vaalit pidetty\u00e4 marraskuussa, mutta jonkinlainen kansallisen yhten\u00e4isyyden hallitus olisi koottava pikimmin. Puolueiden on palattava l\u00e4ht\u00f6ruutuun ja etsitt\u00e4v\u00e4 toimiva malli perustuslaille.<\/p>\n
Etnisen jaon vastustajilla oli jo kompromissiesitys, jota hiomalla voitaisiin p\u00e4\u00e4st\u00e4 kaikkia tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4n ratkaisuun. Etnisyydell\u00e4 politikointi on vaarallista, mutta syrjinn\u00e4n jatkaminen Aasian eriarvoisimmassa maassa voi olla viel\u00e4 vaarallisempaa. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Kunda Dixit on Katmandussa ilmestyv\u00e4n Nepali Timesin p\u00e4\u00e4toimittaja ja kustantaja<\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
NEPALIN FAKTAT:<\/p>\n
– Sis\u00e4maavaltio Himalajan vuoristossa<\/p>\n
– Asukkaita 30,5 miljoonaa<\/p>\n
– Alle 1,25 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 55,1 %<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 59,1 %<\/p>\n
– Nepalilaiset jakautuvat 103 etniseen ryhm\u00e4\u00e4n tai kastiin, joista suurimmat ovat: chhetrit (16 %), bahunit (brahman) (13 %), magarit (7 %), tharut (7 %), tamangit (6 %) ja newarit (6 %)<\/p>\n
– P\u00e4\u00e4uskonnot: hinduja 81 %, buddhalaisia 11 % ja muslimeja 4 % <\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 157\/187<\/p>\n
(L\u00e4hteet: YK, Suomen Nepalin-suurl\u00e4hetyst\u00f6)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Katmandu, 18.06.12 (IPS) – Nepalilaiset ylpeilev\u00e4t sill\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n maataan ei ole koskaan valloitettu. Syy lienee siin\u00e4, ett\u00e4 Nepalia on mahdoton hallita.
\n Intiaa is\u00e4nn\u00f6ineet britit silm\u00e4iliv\u00e4t pohjoisen vuoria, mutta j\u00e4ttiv\u00e4t Nepalin v… Continue Reading