Rio de Janeiro, 17.3.03 (IPS) – Uusi "sitoutumattomien maiden liike" on muotoutumassa tekniikan alalla. Tuorein esimerkki siit\u00e4 on Brasilian, Kiinan ja er\u00e4iden muiden kehitysmaiden pyrkimys rakentaa omia tarpeitaan vastaava digitaalinen televisio. <\/p>\n
<\/p>\n
Brasilian ja Kiinan ohella digihankkeesta ovat kiinnostuneet ainakin Argentiina, Chile ja Intia, Brasilian viestint\u00e4ministeri\u00f6 kertoo.<\/p>\n
Digi-tv tekee tuloaan kaikkialla maailmassa, mutta yhden yleismaailmallisen j\u00e4rjestelm\u00e4n sijasta tarjolla on useita alueellisia.<\/p>\n
Brasilia on vuodesta 2001 lyk\u00e4nnyt p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 siit\u00e4, mink\u00e4 kolmesta digil\u00e4hetystavasta – yhdysvaltalaisen, eurooppalaisen vai japanilaisen – valitsisi. <\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n vuoden alussa valtaan tullut Luis In\u00e1cio da Silvan hallitus keksi, ett\u00e4 Brasilia voisi yht\u00e4 hyvin kehitt\u00e4\u00e4 oman systeemins\u00e4. Viestint\u00e4ministeri Miro Texeira vakuuttaa, ett\u00e4 tekniset edellytykset siihen ovat olemassa.<\/p>\n
Asiasta on keskusteltu Argentiinan ja Kiinan kanssa. Ministeri\u00f6n mukaan hankkeesta saataisiin jo t\u00e4ll\u00e4 porukalla taloudellisesti kannattava.<\/p>\n
Brasilian tavoitteena ei ole luoda kokonaan omaa standardia, vaan lis\u00e4t\u00e4 osasia, jotka vastaisivat paikallista todellisuutta, teollisuuden edut mukaan lukien. Kaikissa kiinnostuneissa maissa asuu paljon k\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, jolla ei ole varaa kalliisiin digivastaanottimiin.<\/p>\n
Pyrkimyksen\u00e4 on my\u00f6s v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 patenttien aiheuttamia maksuja. Ne voisivat nousta noin 20 euroon vastaanotinta kohti, jos valittaisiin jokin teollisuusmaiden kehitt\u00e4mist\u00e4 digij\u00e4rjestelmist\u00e4, Brasilian tiede- ja tekniikkaministeri Roberto Amarai kertoo.<\/p>\n
Aikomuksena on lis\u00e4ksi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Kiinassa ja Latinalaisen Amerikan maissa olemassa olevia l\u00e4hetysantenneja. Digil\u00e4hetykset voidaan siirt\u00e4\u00e4 ilman tai kaapelin v\u00e4lityksell\u00e4, kuten analogisetkin.<\/p>\n
"Kiirett\u00e4 ei ole, sill\u00e4 teollisuusmaissakin digiaikaan siirtyminen etenee eritt\u00e4in hitaasti", informaatiotekniikan asiantuntija Ethevaldo Siqueira muistuttaa.<\/p>\n
K\u00f6yh\u00e4ss\u00e4 Brasiliassa uusia laitteita hankitaan varmasti viel\u00e4 hitaammin kuin Yhdysvalloissa tai Euroopassa. Siqueiran mukaan Brasiliassa on etusijalla analogiset l\u00e4hetykset digitaalisiksi muuntavien "boksien" kehittely, sill\u00e4 harvalla on varaa uuteen vastaanottimeen.<\/p>\n
H\u00e4n kannattaa yhteisty\u00f6t\u00e4 Kiinan kanssa, koska maalla on kokonsa vuoksi rahkeita rakentaa oma digij\u00e4rjestelm\u00e4. Brasilia voisi puolestaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 markkinoita digituotteilleen muista Latinalaisen Amerikan sek\u00e4 Afrikan maista.<\/p>\n
Brasilialla on jo kokemusta teknisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 Kiinan kanssa satelliittihankkeissa. Ensimm\u00e4inen yhteinen CBERS-satelliitti laukaistiin radalleen 1999, ja toinen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 matkaan elo-syyskuussa.<\/p>\n
Brasilialla on teknist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s useiden muiden kehittyvien maiden, kuten Intian, Etel\u00e4-Korean, Ven\u00e4j\u00e4n ja Ukrainan kanssa, tiedeministeri\u00f6n neuvonantaja Guilherme Patriota kertoo.<\/p>\n
Intia ja Brasilia ovat l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yhteisen s\u00e4velen l\u00e4\u00e4keteollisuudessa, sill\u00e4 kumpikin kuuluu suuriin rinnakkaisl\u00e4\u00e4kkeiden valmistajiin.<\/p>\n
Yhteisty\u00f6n\u00e4kymi\u00e4 avasi my\u00f6s Intian p\u00e4\u00e4t\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 autojen polttoaineeseen viisi prosenttia alkoholia ilmansaasteiden v\u00e4hent\u00e4miseksi. Brasilia on k\u00e4ytt\u00e4nyt alkoholipolttoainetta vuodesta 1970, ja myy nyt sen valmistuksessa tarvittavaa tekniikkaa Intiaan.<\/p>\n
Patriotan mukaan Brasilia etsii yhteisty\u00f6kumppaneita muista saman kehitysasteen maista muun muassa biotekniikan alalle, jonka sovellutuksia tarvitaan niin maataloudessa kuin terveydenhuollossakin.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kehitysmaiden yhteisen digitelevision kehitt\u00e4minen olisi hieno "k\u00e4yntikortti" horisontaalisen eli kehitysmaiden keskin\u00e4isen teknisen yhteisty\u00f6n edistymiselle.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 17.3.03 (IPS) – Uusi "sitoutumattomien maiden liike" on muotoutumassa tekniikan alalla. Tuorein esimerkki siit\u00e4 on Brasilian, Kiinan ja er\u00e4iden muiden kehitysmaiden pyrkimys rakentaa omia tarpeitaan vastaava digitaalinen tel… Continue Reading