Itagua\u00ed, 25.11.07 (IPS) – Brasilia on vihdoin ryhtynyt tositoimiin projektissa, jota se on viivytt\u00e4nyt 1970-luvulta l\u00e4htien. Etel\u00e4-Amerikan voimakkain valtio aikoo rakentaa ydinsukellusveneit\u00e4, jotta se voi turvata merenpohjansa alla olevat valtavat \u00f6ljyesiintym\u00e4t sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 painoarvoaan kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa.\n<\/p>\n
<\/p>\n
Brasilian presidentti Dilma Rousseff vihki hein\u00e4kuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Itagua\u00edn kaupungissa sukellusveneiden runko-osia valmistavan tehtaan.<\/p>\n
"Brasilia ottaa uuden askeleen osoittaakseen asemansa kehittyneen\u00e4 maana, jossa on hienostunutta teollisuutta ja joka kykenee hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n korkeaa teknologiaa", Rousseff, maan ensimm\u00e4inen naispresidentti, julisti ja leikkasi symbolisesti tehtaan ensimm\u00e4isen ter\u00e4slevyn.<\/p>\n
Brasilian armeijan sukellusveneohjelma ProSub sai alkunsa vuonna 2008, kun silloiset presidentit Ranskan Nicolas Sarkozy ja Brasilian Luiz In\u00e1cio Lula da Silva sopivat, ett\u00e4 ranskalaiset yritykset auttavat Brasiliaa rakentamaan ydinsukellusveneit\u00e4.<\/p>\n
Kummatkin maat hy\u00f6tyv\u00e4t strategisesta yhteisty\u00f6st\u00e4: Ranskalaisyritykset saavat tilauksia ja Brasilia tietotaitoa. Brasilian aseellinen voimistuminen sopii my\u00f6s Ranskan haaveisiin yh\u00e4 moninapaisemmasta maailmasta.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isten brasilialaisten ydinsukellusveneiden on m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmistua vuonna 2023.<\/p>\n
Oppia Falklandin sodasta<\/p>\n
Brasilia osaa jo rikastaa uraania ydinpolttoaineeksi mutta ei osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ydinpolttoainetta sukellusveneiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n hallitsevat vain Kiina, Yhdysvallat, Ranska, Britannia ja Ven\u00e4j\u00e4 – jotka ovat my\u00f6s YK:n turvallisuusneuvoston ainoat pysyv\u00e4t j\u00e4senmaat.<\/p>\n
FGV-tutkimuslaitoksen politiikan tutkijan Mauricio Santoron mukaan ydinsukellusveneiden rakentaminen on Brasilian armeijan t\u00e4rkein ja my\u00f6s symbolisesti merkitt\u00e4vin hanke aikoihin.<\/p>\n
Laivasto painottaa ydinsukellusveneen ominaisuuksia: sill\u00e4 voi vaihdella syvyytt\u00e4 helpommin ja matkustaa paljon nopeammin kuin perinteisell\u00e4 diesel-s\u00e4hk\u00f6k\u00e4ytt\u00f6isell\u00e4 sukellusveneell\u00e4. Niinp\u00e4 ydinsukellusveneell\u00e4 voi tehokkaasti valvoa entist\u00e4 laajempia merialueita.<\/p>\n
Sukellusveneet liittyv\u00e4t my\u00f6s Brasilian sotahistoriaan. Maa osallistui sek\u00e4 ensimm\u00e4iseen ett\u00e4 toiseen maailmansotaan sen j\u00e4lkeen kun saksalaiset sukellusveneet olivat upottaneet Brasilian kauppalaivoja Etel\u00e4-Atlantilla. Tuolloin Brasilialla ei ollut hyvi\u00e4 puolustuskeinoja sukellusveneit\u00e4 vastaan.<\/p>\n
Brasilian laivaston johto muistuttaa my\u00f6s Falklandin sodasta vuonna 1982, kun Argentiinan sotilashallitus miehitti Falklandinsaaret – espanjalaiselta nimelt\u00e4\u00e4n Islas Malvinas – ja Britannia valtasi saaret takaisin. Jos Argentiinalla olisi ollut ydinsukellusvenelaivasto saaria puolustamassa, sodan lopputulos olisi voinut olla toinen, sotilaat huomauttavat.<\/p>\n
"Strategisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ydinsukellusvene on ehk\u00e4 merisodank\u00e4ynnin tehokkain puolustusase", Santoro painottaa.<\/p>\n
Ei halua sotilasmahdiksi<\/p>\n
Brasilian johto vakuuttelee liki kyll\u00e4stymiseen saakka ydinsukellusvenehankkeen rauhanomaisuutta.<\/p>\n
"Projektin perimm\u00e4inen tarkoitus on nykyaikaistaa laivasto ja antaa sille v\u00e4lineit\u00e4 hallita ydinsukellusveneiden valmistusteknologiaa. Tavoitteet ovat puolustuksellisia, eiv\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4yksellisi\u00e4, koska maamme on sitoutunut rauhan periaatteisiin", presidentti Rousseff painotti.<\/p>\n
R\u00edo de Janeiron yliopiston kansainv\u00e4lisen politiikan tutkijan Williams Gon\u00e7alvesin mukaan Brasilian oli t\u00e4rke\u00e4 t\u00e4sment\u00e4\u00e4 naapureilleen, ett\u00e4 sill\u00e4 ei ole laajentumishaluja. "Naapurimaat ovat nyt tietoisia, ett\u00e4 Brasilialla on erityisi\u00e4 strategisia tarpeita mutta se ei halua muuttua sotilasmahdiksi."<\/p>\n
Strategisilla tarpeilla viitataan Brasilian merenpohjan alta l\u00f6ydettyihin valtaviin \u00f6ljykenttiin. \u00d6ljykent\u00e4t ovat syv\u00e4ll\u00e4 merenpohjassa suolakerroksen alla, mutta \u00f6ljyn hinnan noustessa ja teknologian kehittyess\u00e4 ne voivat turvata Brasilian energiaomavaraisuutta ja tuoda muhkeita vientituloja.<\/p>\n
Brasilialla on aluevesi\u00e4 3,6 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4; alue vastaa liki puolta sen maa-alasta.<\/p>\n
"On t\u00e4ysin oikeudenmukaista, ett\u00e4 laivastollamme on keinot taata maamme suvereniteetti sen alueella oleviin rikkauksiin", Gon\u00e7alves sanoo.<\/p>\n
Santoro huomauttaa, ett\u00e4 Brasilia haluaa my\u00f6s suojella ulkomaankauppaansa, josta 95 prosenttia kulkee meriteitse. Brasilian haaveissa kiiluu my\u00f6s pysyv\u00e4 j\u00e4senyys YK:n turvallisuusneuvostossa.<\/p>\n
"Brasilia tarvitsee nykyist\u00e4 p\u00e4tev\u00e4mm\u00e4t asevoimat voidakseen hoitaa t\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4", Santoro sanoo.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Itagua\u00ed, 25.11.07 (IPS) – Brasilia on vihdoin ryhtynyt tositoimiin projektissa, jota se on viivytt\u00e4nyt 1970-luvulta l\u00e4htien. Etel\u00e4-Amerikan voimakkain valtio aikoo rakentaa ydinsukellusveneit\u00e4, jotta se voi turvata merenpohjansa alla olevat valtav… Continue Reading