San Felipe, Meksiko, 29.08.11 (IPS) – Adlemi Marrufo l\u00e4htee joka ilta merelle pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n pient\u00e4 rapua, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mustekalan sy\u00f6ttin\u00e4. H\u00e4n kuuluu naisten kalastusosuuskuntaan Meksikon Jukatanilla ja toimii lis\u00e4ksi kyl\u00e4ns\u00e4 pormestarina.\n<\/p>\n
<\/p>\n
Marrufo, 45, johtaa toista vuotta San Felipen kyl\u00e4\u00e4, jossa on 1 850 asukasta. H\u00e4nen vuonna 1999 perustamassaan naisten kalastusosuuskunnassa on nyt 13 j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n
Marrufon mukaan naiset ovat joutuneet p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ilman apua, sill\u00e4 "miehet vain ihmettelev\u00e4t, miksi teemme heid\u00e4n t\u00f6it\u00e4\u00e4n".<\/p>\n
Meksikonlahden rannalla sijaitseva San Felipe el\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa kalastuksella. Seutu on eritt\u00e4in altis hurrikaaneille ja ilmaston l\u00e4mpenemiselle, joka n\u00e4kyy jo muutoksina kalakannoissa.<\/p>\n
Vuonna 2002 hurrikaani tuhosi 90 prosenttia rannikon kasvillisuudesta, kyl\u00e4n luonnonsatamaa suojelevat mangrovet mukaan lukien.<\/p>\n
Naiset ryhtyiv\u00e4t vuotta my\u00f6hemmin istuttamaan uudelleen mangrovea, jotta laguuni voisi jatkossakin toimia merenel\u00e4vien lis\u00e4\u00e4ntymispaikkana. Osuuskunta on parantanut my\u00f6s j\u00e4tteiden lajittelua. <\/p>\n
Muutoksia kalakannoissa<\/p>\n
Pikkurapujen pyyntiaikaan elo-joulukuussa Marrufo ja muut l\u00e4htev\u00e4t merelle iltayhdeks\u00e4lt\u00e4 ja palaavat aamun sarastaessa. He myyv\u00e4t saaliinsa – 40-50 kiloa \u00e4yri\u00e4isi\u00e4 – reilun euron kilohinnalla ja rient\u00e4v\u00e4t kotiin valmistamaan lapsille aamiaista. <\/p>\n
Pyyntiaika osuu yksiin Atlantin hurrikaanikauden kanssa. Myrsky saa San Felipen talot tulvimaan, vaurioittaa veneit\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 maissa kalastajat, joista nelisen prosenttia on naisia.<\/p>\n
San Felipe on yksi 25 rannikkokunnasta, jotka ovat altteimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille Meksikossa.<\/p>\n
"Moni laji, jota rannalla ennen pyydettiin, on kadonnut. Yh\u00e4 useampi kalastaja turvautuu arveluttaviin menetelmiin, ja meid\u00e4n kaikkien on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 aina vain kauemmas merelle", Marrufo kertoo.<\/p>\n
H\u00e4n vakuuttaa, ett\u00e4 lajin suojelemiseksi ravunpyynti on rajoitettu vain oman kyl\u00e4n tarpeisiin, vaikka sy\u00f6teille olisi kysynt\u00e4\u00e4 naapurisatamissakin.<\/p>\n
Elinkeinoja pelastamassa<\/p>\n
Pormestarin roolissaan Marrufo pohtii rahoituksen hankkimista metsitykseen ja matkailuelinkeinon kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Kalastusosuuskunnassa toivotaan, ett\u00e4 rannikkoalueen kehitt\u00e4missuunnitelmaan sis\u00e4ltyisi lastentarha, joka helpottaisi naisten ty\u00f6ntekoa.<\/p>\n
Meksikon viralliset ilmastonmuutosohjelmat eiv\u00e4t ulotu San Felipeen, mutta naiset tarttuivat toimeen pelastaakseen kyl\u00e4l\u00e4isten elinkeinon, Teresa Mungu\u00eda selitt\u00e4\u00e4. <\/p>\n
Mungu\u00eda on tehnyt selvityst\u00e4 ilmastonmuutoksen vaikutuksista sukupuolten tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmasta. H\u00e4n on havainnut, ett\u00e4 ainainen taistelu leiv\u00e4st\u00e4 vaikeuttaa naisten luonnonsuojeluty\u00f6t\u00e4, vaikka he ovat perill\u00e4 ilmaston oikuista.<\/p>\n
YK:n kehitysrahaston UNDP:n tasa-arvoasiantuntija Itz\u00e1 Casta\u00f1eda muistuttaa kuitenkin, ett\u00e4 maaseudun ja rannikon naiset alkoivat mukautua tilanteeseen – esimerkiksi kasvilajeja sopeuttamalla – jo ennen kuin ilmastonmuutoksesta ryhdyttiin puhumaan.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
San Felipe, Meksiko, 29.08.11 (IPS) – Adlemi Marrufo l\u00e4htee joka ilta merelle pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n pient\u00e4 rapua, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mustekalan sy\u00f6ttin\u00e4. H\u00e4n kuuluu naisten kalastusosuuskuntaan Meksikon Jukatanilla ja toimii lis\u00e4ksi kyl\u00e4ns\u00e4 pormestarina…. Continue Reading