Akbaste, Kazakstan, 07.11.11 (IPS) – Kuusi vuotta sitten rakennettu pato on nostanut Aralj\u00e4rven pohjoisen osan pintaa kaksi metri\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4nyt veden suolapitoisuuden kolmannekseen aiemmasta.\n<\/p>\n
<\/p>\n
"On \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4\u00e4, miten nopeasti se iski takaisin", Aralj\u00e4rven tilaan perehtynyt yhdysvaltalainen tutkija Philip Micklin sanoo. H\u00e4nen mukaansa vedess\u00e4 on nyt odotettua v\u00e4hemm\u00e4n suolaa.<\/p>\n
Keski-Aasiassa Kazakstanin ja Uzbekistanin alueella sijaitseva Aralj\u00e4rvi alkoi kutistua 1960-luvulla, kun Neuvostoliitto uudelleenohjasi siihen laskeneet joet, Amudarjan ja Syrdarjan, riisi- ja puuvillapeltojen kasteluun.<\/p>\n
"He tekiv\u00e4t tietoisen valinnan puuvillan hyv\u00e4ksi kalan kustannuksella", Micklin sanoo. Puuvillaa tarvittiin varsinkin univormuihin ja ruudinvalmistukseen.<\/p>\n
Kutistui l\u00e4t\u00e4k\u00f6iksi <\/p>\n
Uzbekistanille kuuluu j\u00e4rven etel\u00e4osa ja joista vuolaampi, Amudarja, joka kuljettaa Pamirvuoriston sulamisvesi\u00e4. Vuonna 1991 itsen\u00e4istynyt Uzbekistan jatkoi peltojen kastelua, sill\u00e4 puuvilla on sen t\u00e4rkein vientitulojen l\u00e4hde. <\/p>\n
Aralj\u00e4rven pinta-ala kutistui kymmenesosaan aiemmasta, ja esiin tullut pohja sulautui ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n aavikkoon. Ekokatastrofin alkuvuosina hiekkamyrskyt kuljettivat kasvimyrkyill\u00e4 ter\u00e4stetty\u00e4 suolaa, joka aiheutti asukkaille hengitystiesairauksia.<\/p>\n
J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt vesi kuroutui kolmeksi j\u00e4rveksi, suolapitoisuus nousi ja kalat pakenivat jokisuille.<\/p>\n
Kazakstanin puolella j\u00e4rven pohjoisosassa vesi s\u00e4ilyi v\u00e4hemm\u00e4n suolaisena, ja siihen onnistuttiin istuttamaan suolaa kest\u00e4v\u00e4 kampelalajike. <\/p>\n
Uzbekistanin l\u00e4ntisen j\u00e4rven suolapitoisuus on nelinkertainen valtamereen verrattuna, ja siin\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 vain tietty katkarapulaji. It\u00e4inen j\u00e4rvi on paljon matalampi ja katoaa ajoittain kokonaan.<\/p>\n
Pato koitui pelastukseksi<\/p>\n
Kazakstanille j\u00e4i Aralin pohjoispuoli ja Syrdarja. Kutistuva j\u00e4rvi vet\u00e4ytyi sadan kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Aralskista, jossa toimi aikoinaan vilkas satama, kalas\u00e4ilyketehdas ja lentokentt\u00e4. <\/p>\n
Vuoteen 2005 menness\u00e4 Kazakstan oli vaurastunut \u00f6ljyll\u00e4 niin, ett\u00e4 se saattoi Maailmanpankin avulla rakentaa j\u00e4rveen 13 kilometrin patovallin. Se esti Syrdarjan veden valumisen j\u00e4rven etel\u00e4osaan haihtumaan. J\u00e4rven pinta-ala kasvoi 18 prosenttia, ja se kelpasi taas makean veden kaloille.<\/p>\n
Hanke osoittautui menestykseksi. J\u00e4rveen on palannut yli 20 kalalajia, jotka lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t vilkkaasti. Miljoonittain lintuja pesii matalikoilla.<\/p>\n
Kalastuksella voi rikastua<\/p>\n
Kazakstanin Pikku-Aralista pyydet\u00e4\u00e4n nyt 5 000 tonnia kalaa vuodessa. Kalakantojen arvioidaan kasvaneen kuudessa vuodessa 3 500 tonnista 18 000 tonniin.<\/p>\n
"Ja kasvu jatkuu. En h\u00e4mm\u00e4styisi, jos viidess\u00e4 vuodessa p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin 40 000 tonniin", alueen kalataloutta johtava Zaualkhan Yermakhanov myh\u00e4ilee.<\/p>\n
Aralskissa toimiva kalank\u00e4sittelylaitos ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 taas 41 henke\u00e4 ja toista laitosta rakennetaan. <\/p>\n
Akbasten kyl\u00e4ss\u00e4 verkkokalastuksen harjoittaja voi tienata jopa 1 500 euroa kuussa, Yermakhanov kertoo. Se on paljon rahaa alueella, jossa tilavan tiilitalon saa pystyyn 11 000 eurolla. <\/p>\n
"Pato muutti el\u00e4m\u00e4mme. Ihmiset palaavat kyl\u00e4\u00e4mme", veteraanikalastaja Nargali Demeiluov, 79, iloitsee. My\u00f6s opettajana toimiva pojanpoika on tyytyv\u00e4inen, koska aiempaa paremmin ravitut lapset jaksavat opiskella.<\/p>\n
"Opetus on se, ett\u00e4 jos j\u00e4tet\u00e4\u00e4n edes pieni osa ekosysteemi\u00e4 ennalleen, se toimii turvapaikkana lajeille. Siksi alue on mahdollista kunnostaa", tutkija Micklin sanoo.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Kovia kokenut suolaj\u00e4rvi<\/p>\n
Aralj\u00e4rvi on laskujoeton suolaj\u00e4rvi Keski-Aasiassa Kazakstanin ja Uzbekistanin alueella. Sen pinta-ala oli 67 499 neli\u00f6kilometri\u00e4 vuonna 1960. <\/p>\n
Amudarja ja Syrdarja ovat suurimmat Aralj\u00e4rveen laskevat joet. <\/p>\n
1960-luvulla Aralj\u00e4rvi alkoi kutistua, kun Neuvostoliitto uudelleenohjasi j\u00e4rveen laskeneet joet peltojen kasteluun.<\/p>\n
Aral jakautui etel\u00e4iseen ja pohjoiseen j\u00e4rveen vuonna 1987. Etel\u00e4isen j\u00e4rven it\u00e4- ja l\u00e4nsipuoliskon yhteys katkesi vuoteen 2001 menness\u00e4. Erityisen nopeasti it\u00e4inen osa kutistui vuosina 2005\u20132009. Se johtui kuivuudesta ja j\u00e4rven pohjoisosan pelastamiseksi rakennetusta padosta.<\/p>\n
Vuosina 2008\u20132009 Amudarjasta ei virrannut vett\u00e4 ollenkaan Aralj\u00e4rveen, ja 2009 it\u00e4inen osa oli l\u00e4hes kuiva.<\/p>\n
Vuonna 2010 kuivuus hellitti ja Amudarja saavutti Aralj\u00e4rven, jonka it\u00e4inen osa kasvoi reippaasti. <\/p>\n
Pohjoisosan vedenpinta on padon ansiosta noussut alhaisimmasta tasostaan l\u00e4hes kymmenen metri\u00e4 ja kalakanta elpynyt. (Wikipedia)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Akbaste, Kazakstan, 07.11.11 (IPS) – Kuusi vuotta sitten rakennettu pato on nostanut Aralj\u00e4rven pohjoisen osan pintaa kaksi metri\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4nyt veden suolapitoisuuden kolmannekseen aiemmasta.
\n"On \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4\u00e4, miten nopeasti se iski ta… Continue Reading