San Jose, 19.12.11 (IPS) – Latinalaisessa Amerikassa asevoimat ovat useimmiten olleet edistyksen, rauhan ja vapauden este. Siksi olen vedonnut Haitin presidenttiin Michel Martellyyn, ett\u00e4 hallitus harkitsisi uudelleen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n palauttaa maahan armeija.\n<\/p>\n
<\/p>\n
Suurimmassa osassa maailmaa, ja varsinkin Latinalaisessa Amerikassa, juuri armeija on polkenut ihmisoikeuksia. K\u00e4sky pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 opiskelijoita ja taiteilijoita tuli kenraaleilta, ja seurauksena oli veril\u00f6yly. Viattomia selk\u00e4\u00e4n ampuneet olivat sotilaita. Latinalaisen Amerikan asevoimat ovat parhaimmillaankin aiheuttaneet valtavia kustannuksia. Pahimmillaan ne ovat jatkuvasti horjuttaneet demokratiaa.<\/p>\n
Haitissa valmisteltu laki puolustuksesta ja kansallisesta turvallisuudesta l\u00e4htee oletuksesta, ett\u00e4 maan arvokkuus ja suvereenisuus palautuu armeijan mukana. Se on kuitenkin tarpeetonta. Haiti voi taata sis\u00e4isen turvallisuutensa hyvin varustetuilla ja ammattitaitoisilla poliisivoimilla. Armeija, joka ei p\u00e4rj\u00e4isi naapureiden sotavoimille, ei lis\u00e4\u00e4 Haitin turvallisuutta mitenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Varustelu vie kehitysrahat<\/p>\n
Haiti, Guatemala ja Nicaragua ovat Latinalaisen Amerikan maista alinna YK:n Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4. Mailla on muutakin yhteist\u00e4: ne yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t tai -pitiv\u00e4t vahvoja asevoimia ja leikkasivat sosiaalimenoja, etenkin koulutuksesta ja terveydenhoidosta.<\/p>\n
Haitin puolustuslain toteuttamiseen tarvitaan 95 miljoonaa dollaria (73 miljoonaa euroa). Rahat pit\u00e4isi sijoittaa lasten koulutukseen ja terveyteen, demokraattisten laitosten vahvistamiseen ja haitilaisten sek\u00e4 kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n luottamuksen palauttamiseen. <\/p>\n
Kotimaani Costa Rica on Haitin tavoin pieni valtio. Trooppinen ilmasto altistaa sen hurrikaaneille ja muille luonnonkatastrofeille. Costa Rica on kuitenkin 69. sijalla YK:n 189 maan indeksiss\u00e4, kun Haitin sijaluku on 145. Nyt syntyv\u00e4n lapsen elini\u00e4n odote on Costa Ricassa 79,1 vuotta ja Haitissa 17,4 vuotta v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n
Maiden v\u00e4lill\u00e4 on r\u00e4ike\u00e4 ero koulutuksessa: kouluvuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, oppiainevalikoimassa sek\u00e4 uuden tekniikan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kunnon koulutus parantaa v\u00e4est\u00f6n ty\u00f6nsaantia merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n
Rauhaa ja vaurautta<\/p>\n
Costa Rican naapurina oli aikanaan diktatuuri sek\u00e4 etel\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 pohjoisessa, ja konetuliaseiden \u00e4\u00e4ni kantautui rajojen yli. Aseistautumisen sijasta Costa Rica kuitenkin taisteli Keski-Amerikan rauhan puolesta. Emme tarvinneet asevoimaa, vaan demilitarisoidun valtion aseman, joka mahdollisti kanssak\u00e4ymisen kaikkien konfliktin osapuolten kanssa.<\/p>\n
Perustamani Arias Foundation for Peace and Human Progess -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n kautta olin aktiivisesti mukana keskustelussa, joka johti Panaman asevoimien lakkauttamiseen 1994. Costa Rican ja Panaman raja on siit\u00e4 l\u00e4htien ollut maailman rauhallisin. Maiden taloudet ovat alueen menestyvimpi\u00e4, sill\u00e4 aseistuksesta s\u00e4\u00e4styv\u00e4 raha k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n koulutukseen ja terveydenhuoltoon.<\/p>\n
Haiti p\u00e4\u00e4tti 1995 lakkauttaa asevoimat ja lopettaa toistuvat vallankaappaukset. Olen siit\u00e4 asti vedonnut rikkaisiin maihin, jotta ne eiv\u00e4t hylk\u00e4isi Haitia, vaan mit\u00e4t\u00f6isiv\u00e4t maan velat ja tukisivat sit\u00e4. Haiti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse omista asioistaan, mutta asevoimien palauttaminen olisi virhe.<\/p>\n
Haitin arvokkuus palautuu, kun kaikki sen lapset ja nuoret voivat katsoa toiveikkaina tulevaisuuteen.<\/p>\n
* \u00d3scar Arias S\u00e1nchez oli Costa Rican presidentti 1986-1990 ja 2006-2010. H\u00e4n sai Nobelin rauhanpalkinnon 1987.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
San Jose, 19.12.11 (IPS) – Latinalaisessa Amerikassa asevoimat ovat useimmiten olleet edistyksen, rauhan ja vapauden este. Siksi olen vedonnut Haitin presidenttiin Michel Martellyyn, ett\u00e4 hallitus harkitsisi uudelleen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n palauttaa maahan … Continue Reading