Buenos Aires, 27.12.11 (IPS) – Eurooppaa ja Yhdysvaltoja nyt kurittava talouskriisi ja siit\u00e4 kumpuavat protestiliikkeet koettiin Argentiinassa jo vuosikymmen sitten. Sen j\u00e4lkeen alkoi uusi luku.<\/p>\n
<\/p>\n
Joulun alla 2001 Argentiinassa puhjenneet suurprotestit johtivat 40 ihmisen kuolemaan, ja lukuisia loukkaantui. Liikehdint\u00e4 oli reaktio kolme vuotta jatkuneeseen lamaan ja valtion velkaantumiseen. Romahtaneessa taloudessa ty\u00f6tt\u00f6myys ja k\u00f6yhyys olivat r\u00e4j\u00e4ht\u00e4neet kasvuun.<\/p>\n
"Vuosien 2001-2002 kriisi oli tulosta kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston (IMF) 1990-luvulla m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 talouden sopeutusohjelmasta", protestiliikett\u00e4 tutkinut sosiologi Norma Giarraca Buenos Airesin yliopistosta sanoo.<\/p>\n
Argentiinan kansannousu suisti presidentti Fernando de la R\u00faan vallasta, ja maahan nimettiin reilun viikon kuluessa nelj\u00e4 v\u00e4liaikaista valtionp\u00e4\u00e4miest\u00e4.<\/p>\n
Kansasta 52 prosenttia vaipui k\u00f6yhyyteen, ja ty\u00f6tt\u00f6myys kipusi 24 prosenttiin. Lentokent\u00e4t t\u00e4yttyiv\u00e4t ulos pyrkivist\u00e4 ihmisist\u00e4, varsinkin nuorista.<\/p>\n
Pohjalta uuteen kasvuun<\/p>\n
Protesti ylitti luokkarajat. Keski- ja hyv\u00e4tuloiset vaativat pankkeihin j\u00e4\u00e4dytettyj\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n, k\u00f6yh\u00e4t ry\u00f6stiv\u00e4t marketteja pysy\u00e4kseen hengiss\u00e4.<\/p>\n
Sen j\u00e4lkeen Argentiina kielt\u00e4ytyi maksamasta isoa osaa ulkomaisista veloistaan. Kongressin nimitt\u00e4m\u00e4 presidentti Eduardo Duhalde purki peson siteen dollariin.<\/p>\n
Peson devalvointi sek\u00e4 velkojen ja rahoituksen uudelleenj\u00e4rjestelyt loivat pohjaa elpymiselle 2003, kun keskusta-vasemmistolaisen peronistipuolueen N\u00e9stor Kirchner tuli presidentiksi.<\/p>\n
Sittemmin talous on kasvanut 7-10 prosentin vuosivauhtia, pois lukien vuosi 2009. Tuolloin kansainv\u00e4linen rahoituskriisi typisti kasvun 0,9 prosenttiin.<\/p>\n
Kirchnerin ja h\u00e4nt\u00e4 presidentinvirassa 2007 seuranneen vaimonsa Christina Fern\u00e1ndezin sosiaaliohjelmat ovat painaneet k\u00f6yhyys- ja ty\u00f6tt\u00f6myysprosentit alle kymmeneen.<\/p>\n
Vaikeasti kopioitava malli<\/p>\n
Oikean talouspolitiikan ohella elpymist\u00e4 ovat siivitt\u00e4neet Argentiinan viemien raaka-aineiden korkeat maailmanmarkkinahinnat, Giarraca muistuttaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa kansan vaatimaa suurta poliittista muutosta ei kuitenkaan tullut. Poliittiset olot ovat vakautuneet, mutta Giarraca aistii kapinallisen pohjavirran. Se n\u00e4kyy esimerkiksi maakuntien asukastoiminnassa, jolla vastustetaan saastuttavia kaivoksia.<\/p>\n
Yhteiskuntapoliittisen tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n johtaja ja Argentiinan Attac-j\u00e4rjest\u00f6n j\u00e4sen taloustieteilij\u00e4 Julio Gambina vertaa Euroopan nykytilaa Argentiinaan vuonna 2001.<\/p>\n
"Argentiina ajautui r\u00e4j\u00e4hdystilaan saman liberalisoinnin, yksityist\u00e4misen ja sopeutuspolitiikan seurauksena, jota IMF ja Euroopan keskuspankki nyt suosittavat", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Gambinan mukaan Argentiinan ratkaisumallin soveltaminen Eurooppaan ei ole helppoa, osin yhteisvaluutta euron vuoksi.<\/p>\n
"Vaikka palattaisiin vanhoihin valuuttoihin ja ne devalvoitaisiin, esimerkiksi Kreikalla ja Espanjalla ei ole kylliksi luonnonvaroja kasvattamaan vienti\u00e4", Gambina pohtii.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Buenos Aires, 27.12.11 (IPS) – Eurooppaa ja Yhdysvaltoja nyt kurittava talouskriisi ja siit\u00e4 kumpuavat protestiliikkeet koettiin Argentiinassa jo vuosikymmen sitten. Sen j\u00e4lkeen alkoi uusi luku.<\/p>\n
Joulun alla 2001 Argentiinassa puhjenneet suurprotesti… Continue Reading