Pariisi, 31.01.11 (IPS) – Ranska on tukenut sortohallituksia useissa Afrikan viimeaikaisissa kriisipes\u00e4kkeiss\u00e4.\n <\/p>\n
<\/p>\n
Ranskalaisilla yrityksill\u00e4 on vahva jalansija Tunisiassa, Norsunluurannikolla ja Nigeriss\u00e4, jotka kaikki ovat Ranskan vanhoja siirtomaita.<\/p>\n
Tunisian talouden ydin koostuu ranskalaisista yrityksist\u00e4, joita toimi maassa ainakin 1 250. Ne kattavat l\u00e4hes kaikki talouden alat tekstiileist\u00e4 elektroniikkaan, autoteollisuuteen ja palveluihin.<\/p>\n
Ranskalaiset sijoitukset Tunisiassa nousivat 140 miljoonaan euroon vuonna 2009, mik\u00e4 teki maasta Tunisian t\u00e4rkeimm\u00e4n taloudellisen kumppanin.<\/p>\n
Monilla ranskalaisyrityksill\u00e4 on likeiset suhteet tammikuussa syrj\u00e4ytetyn Tunisian presidentin Zine al-Abidine Ben Alin perheeseen. <\/p>\n
Esimerkiksi teleyhti\u00f6 Orange Tunisien osakkeista 49 prosenttia kuuluu France Telecomille. Loput osakkeet omistaa Investec-yhti\u00f6, jonka takana on korruptiosta ep\u00e4ilty Ben Alin v\u00e4vy Marwan Mabrouk. <\/p>\n
Noloja tilanteita<\/p>\n
Taloudelliset siteet selitt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4, miksi Ranskan hallitukset ovat suhtautuneet my\u00f6t\u00e4mielisesti Tunisiaa vuodesta 1987 johtaneeseen Ben Aliin, vaikka t\u00e4t\u00e4 on syytetty laajasta korruptiosta ja ihmisoikeusloukkauksista.<\/p>\n
Viel\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen kuin Ben Ali pakeni maasta 14. tammikuuta Ranskan ulkoministeri Mich\u00e8lle Alliot-Marie tarjosi t\u00e4lle poliisi- ja sotilasapua Tunisian rauhoittamiseksi.<\/p>\n
Ranskan kulttuuriministeri Fr\u00e9d\u00e9ric Mitterand puolestaan nolasi itsens\u00e4 lausumalla, ett\u00e4 "on liioittelua kutsua Tunisiaa diktatuuriksi."<\/p>\n
Emeritusprofessori Etienne Balibar muistuttaa, ett\u00e4 Ranskan presidentti Nicholas Sarkozy kiitteli vuonna 2008, miten Ben Ali oli tukahduttanut islamistisen opposition osana terrorismin vastaista taistelua. <\/p>\n
Radikaali islamismi ei kuitenkaan ollut todellinen uhka Tunisiassa, ilmeni my\u00f6hemmin my\u00f6s Ranskan tiedustelupalvelun raporteista.<\/p>\n
Nigerin uraani Arevan k\u00e4siss\u00e4<\/p>\n
Ranskalla on lujat taloussiteet my\u00f6s Nigeriin, jossa sotilasjuntta syrj\u00e4ytti presidentti Mamadou Tandjan helmikuussa 2010.<\/p>\n
Tandja oli vuonna 2009 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kansan\u00e4\u00e4nestyksen mahdollistaakseen itselleen kolmannen kauden. <\/p>\n
Vallan ottaneiden sotilaiden mukaan Tandja rikkoi perustuslakia. Lis\u00e4ksi h\u00e4nt\u00e4 syytettiin lahjusten ottamisesta ranskalaiselta Areva-valtionyhti\u00f6lt\u00e4, joka hallitsee Nigerin uraanikaivoksia.<\/p>\n
Niger saa 70 prosenttia vientituloistaan uraanista, ja Areva on maan suurin ulkomainen sijoittaja.<\/p>\n
Sota ei est\u00e4 sijoituksia<\/p>\n
My\u00f6s Norsunluurannikolla Ranskan toimintaa ohjaa talous. Maa on olut sekavassa tilassa marraskuun vaaleista l\u00e4htien. Laurent Gbagbo on takertunut presidentinvirkaan, vaikka h\u00e4n h\u00e4visi vaalit Alassane Ouattaralle.<\/p>\n
Norsunluurannikon taloutta hallitsee noin 700 ranskalaisyhti\u00f6t\u00e4, joiden toimialat ulottuvat kaakaontuotannosta telekomunikaatioon. Puolet maan verotuloista kertyy niilt\u00e4.<\/p>\n
Gbagbo tuli valtaan vuonna 2000, ja pari vuotta my\u00f6hemmin maan pohjoisosissa puhkesi kapina. <\/p>\n
Ranskan johtamat YK-joukot ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vahvistaneet maan kahtiajaon ja suojelleet Gbagbon etel\u00e4ist\u00e4 tukialuetta.<\/p>\n
Ranskalaiset yritykset ovat tehneet mittavia sijoituksia Norsunluurannikolle sis\u00e4llissodasta huolimatta, mik\u00e4 on osaltaan vahvistanut Gbagbon haluttomuutta luopua vallasta.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pariisi, 31.01.11 (IPS) – Ranska on tukenut sortohallituksia useissa Afrikan viimeaikaisissa kriisipes\u00e4kkeiss\u00e4.
\n Ranskalaisilla yrityksill\u00e4 on vahva jalansija Tunisiassa, Norsunluurannikolla ja Nigeriss\u00e4, jotka kaikki ovat Ranskan vanhoja siirtoma… Continue Reading