Rio de Janeiro, 21.03.11 (IPS) – Maataloustuotteiden hintojen nousu on jo kovempaa kuin vuonna 2008, jolloin maailma viimeksi kamppaili ruokapulan kanssa. Osaratkaisu ongelmaan saattaa l\u00f6yty\u00e4 Brasiliasta.<\/p>\n
<\/p>\n
Jotta kaikki maailman ihmiset saataisiin ruokittua vuonna 2050, pit\u00e4isi maataloustuotannon kasvaa 70 prosenttia nykyisest\u00e4, YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 (FAO) laskee.<\/p>\n
Brasiliassa maataloustuotannon odotetaan kasvavan enemm\u00e4n kuin miss\u00e4\u00e4n muualla: 40 prosenttia vuosina 2010-2019. Se on FAOn mukaan tuplasti enemm\u00e4n kuin tarvittava maailmanlaajuinen kasvu.<\/p>\n
Brasilialla on valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 maata ja tietoa trooppisesta viljelyst\u00e4. Silt\u00e4 kuitenkin puuttuu strategia, joka vauhdittaisi kehityst\u00e4 ja s\u00e4\u00e4st\u00e4isi aikaa, Brasilian entinen maatalousministeri Roberto Rodrigues arvioi.<\/p>\n
Tukiaiset, Kiina ja ilmastonmuutos<\/p>\n
Kaikki ei kuitenkaan ole kiinni vain Brasiliasta. Jotta Etel\u00e4-Amerikan j\u00e4tin resursseista olisi hy\u00f6ty\u00e4, markkinoiden pit\u00e4isi avautua lis\u00e4\u00e4. Se taas edellytt\u00e4\u00e4 rikkaiden maiden maataloustukien loppumista, Rodrigues sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n muistuttaa, ettei hintojen nousussa ole kyse pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kysynn\u00e4n ja tarjonnan suhteesta, vaan paljon monimutkaisemmasta ilmi\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Suurin osa inflaatiosta liittyy p\u00f6rssikeinotteluun. Ruuan hintaa nostaa my\u00f6s ilmastonmuutos, joka voimistaa tulvien ja kuivuuden kaltaisia s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Raaka-aineiden hintoja on kohottanut my\u00f6s Kiinan ja muiden Aasian maiden talouden kiivas kasvu. Viime vuosikymmenin\u00e4 Kiinan talouskasvu on alentanut<\/p>\n
teollisuustuotteiden hintoja, mik\u00e4 on hillinnyt maailman inflaatiota. Samalla kuitenkin raaka-aineiden hinnat ovat nousseet Kiinan kasvavan kysynn\u00e4n vuoksi. <\/p>\n
Sademets\u00e4t voidaan s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun asettamat rajoitukset nostavat osaltaan maataloustuotannon kustannuksia ja voivat est\u00e4\u00e4 sen kokonaan luonnonsuojelualueilla.<\/p>\n
Brasilian hallitus ja yritysjohtajat ovat kuitenkin yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ettei Amazonin alueen sademetsi\u00e4 tarvitse hakata. Tuotantoa voidaan lis\u00e4t\u00e4 muutenkin tarvittavaa vauhtia.<\/p>\n
Viranomaisten mukaan Brasilian viljantuotanto on kasvanut 150 prosenttia 20 viime vuoden aikana. Samalla viljelyala on laajentunut vain 30 prosenttia.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sokeriruokoa tuottaa Brasilian maapinta-alasta 8,5 prosenttia eli 72 miljoonaa hehtaaria. Rodriguesin arvion mukaan sit\u00e4 voitaisiin lis\u00e4t\u00e4 jopa 90 miljoonaa hehtaaria tarvitsemata kajota sademetsiin. <\/p>\n
Karjankasvatus on vallannut l\u00e4hes 200 miljoonaa hehtaaria, mutta hehtaaria kohden laiduntaa alle yksi el\u00e4in. Naudanlihan korkea hinta mahdollistaisi kuitenkin Rodriguesin mukaan tuotannon nykyaikaistamisen, joka vapauttaisi suuren osan maasta viljelyyn.<\/p>\n
Brasilia on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maailman johtava sokerin, kahvin, naudanlihan, soijapapujen ja appelsiinimehun viej\u00e4. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
BRASILIAN FAKTAT<\/p>\n
– Valtio Etel\u00e4-Amerikassa<\/p>\n
– Asukkaita 195,4 miljoonaa<\/p>\n
– Alle 1,25 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 5,2 %<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaidottomia 10,0 %<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 73\/169<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 21.03.11 (IPS) – Maataloustuotteiden hintojen nousu on jo kovempaa kuin vuonna 2008, jolloin maailma viimeksi kamppaili ruokapulan kanssa. Osaratkaisu ongelmaan saattaa l\u00f6yty\u00e4 Brasiliasta.<\/p>\n
Jotta kaikki maailman ihmiset saataisiin ruo… Continue Reading