Rio de Janeiro, 18.04.11 (IPS) – Brasilia ja Kiina vauhdittavat talouskasvuaan lukuisilla patohankkeilla kotona ja naapurimaissa. Etel\u00e4-Amerikassa ilmi\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana integraatiota, mutta Aasiassa jokien hy\u00f6dynt\u00e4minen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ristiriitoja.<\/p>\n
<\/p>\n
Brasilia on sopinut viiden vesivoimapadon rakentamisesta Peruun ja neuvottelee Bolivian kanssa kahdesta. Kaikki kohteet ovat Amazonin sivujokia.<\/p>\n
Uudesta vesivoimasta hy\u00f6tyy ennen muuta Brasilia, jonka s\u00e4hk\u00f6ntarpeen ennustetaan t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 kasvavan liki kuusi prosenttia vuodessa. Hallitus laskee, ett\u00e4 vuonna 2019 tuotantokapasiteettia tarvitaan 167 000 megawattia ja kaksi kolmasosaa pohjaa vesivoimaan.<\/p>\n
V\u00e4hemm\u00e4n kiistoja<\/p>\n
Rakentamalla padot ulkomaille v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6liikkeen ja alkuper\u00e4isasukkaiden vastarinta, jota olisi odotettavissa, jos Brasilia ryhtyisi valjastamaan lis\u00e4\u00e4 jokia omassa Amazoniassaan. <\/p>\n
Boliviaan l\u00e4helle Brasilian rajaa kaavailtu Cachuela Esperanzan pato tuottaisi energiaa 990 MW eli l\u00e4hes koko Bolivian tarpeen. S\u00e4hk\u00f6n jakelu Boliviaan tulisi kuitenkin kalliiksi, sill\u00e4 l\u00e4himp\u00e4\u00e4n kaupunkiin on melkein tuhat kilometri\u00e4.<\/p>\n
"Hanke kannattaa vain, jos 90 prosenttia energiasta menee vientiin", bolivialainen insin\u00f6\u00f6ri Walter Justiniano sanoo.<\/p>\n
Bolivian toista, jopa 3 000 MW:n voimalaa kaavaillaan Amazonin suurimpaan sivujokeen Madeiraan. <\/p>\n
Etel\u00e4-Amerikan hallitukset n\u00e4kev\u00e4t patohankkeet osana taloudellista integraatiota. Ymp\u00e4rist\u00f6v\u00e4ki pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 turhina ja tuhoisina. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Brasilian Peruun rakentamat padot ja voimalinjat h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t 1,5 miljoonaa hehtaaria viidakkoa, ProNaturaleza-j\u00e4rjest\u00f6 arvioi.<\/p>\n
Aasiassa eripuraa<\/p>\n
Tiibetin yl\u00e4ng\u00f6lt\u00e4 Kiinasta l\u00e4htevien suurien jokien valjastaminen on aiheuttanut ristiriitoja Aasiassa. Kiinan 1,3-miljardinen v\u00e4est\u00f6 ja kymment\u00e4 prosenttia hipova talouskasvu ovat lis\u00e4nneet energiann\u00e4lk\u00e4\u00e4 viel\u00e4 Brasiliaakin enemm\u00e4n.<\/p>\n
Jangtsen, Mekongin ja Salweenjoen yl\u00e4juoksuille sijoittuu yli 80 isoa vesivoimahanketta. Alavirran maat Kambodzha, Laos, Thaimaa ja Vietnam perustivat 1995 Mekongin jokikomission valvomaan vesist\u00f6n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Kes\u00e4n 2009 ankara kuivuus sai j\u00e4senmaat ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Kiinan 21 patoa Mekongin yl\u00e4juoksulla ovat syyn\u00e4 virran kuivumiseen.<\/p>\n
International Rivers Network ja muut ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t valittavat, etteiv\u00e4t Mekong-maat pane Kiinalle tarpeeksi hanttiin.<\/p>\n
Mutta ristiriitoja on my\u00f6s ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4. Vietnam hermostui maaliskuussa, kun Laos ilmoitti rakentavansa Xayaburiin 1 269 MW:n padon.<\/p>\n
Kambodzha, Thaimaa ja Laos suunnittelevat Mekongiin kaikkiaan 11:t\u00e4 patoa, joista yhdeks\u00e4n tulisi Laosiin.<\/p>\n
Isot pienten vesill\u00e4<\/p>\n
Intia on ilmaissut huolensa Kiinan patohankkeista Brahmaputran latvajoilla. Samaan aikaan Intia kuitenkin saalistaa halpaa energiaa valjastamalla jokia Nepalissa ja Bhutanissa.<\/p>\n
Burman vesivoimaa taas ovat hamuamassa Kiina, Thaimaa, Intia ja Bangladesh. Esimerkiksi Thaimaassa on voimakas patoja vastustava liike, joten rakentaminen on helpompaa rajojen takana.<\/p>\n
Burmassa on ty\u00f6n alla 29 vesivoimahanketta ja suunnitteilla 14 lis\u00e4\u00e4. S\u00e4hk\u00f6st\u00e4 90 prosenttia menee vientiin.<\/p>\n
Kiinan patohankkeet eiv\u00e4t rajoitu omaan maanosaan. Se on tunkeutunut my\u00f6s Brasilian rakennusyhti\u00f6iden reviirille ja pystytt\u00e4\u00e4 kolmea suurta patoa Ecuadoriin. Rahoittajana on Kiinan vienti- ja tuontipankki.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 18.04.11 (IPS) – Brasilia ja Kiina vauhdittavat talouskasvuaan lukuisilla patohankkeilla kotona ja naapurimaissa. Etel\u00e4-Amerikassa ilmi\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana integraatiota, mutta Aasiassa jokien hy\u00f6dynt\u00e4minen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ristiriitoja.<\/p>\n