Geneve, 23.05.11 (IPS) – Perushy\u00f6dykkeiden, kuten ruokaviljan, hinnat ovat jo korkeammalla kuin 2008, jolloin ruokamellakoita puhkesi 30 maassa, brittil\u00e4inen Christian Aid -j\u00e4rjest\u00f6 varoittaa. Se ep\u00e4ilee p\u00e4\u00e4syylliseksi el\u00e4kerahastoja.<\/p>\n
<\/p>\n
"Ruoan hinnan nousu on viime vuosina heijastanut sijoitusten virtaamista perushy\u00f6dykkeiden futuurikauppaan", j\u00e4rjest\u00f6n tiedotusta johtava Andrew Hogg sanoo. <\/p>\n
Futuuri on johdannaissopimus, jolla sitoudutaan ostamaan ja myym\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 hy\u00f6dykett\u00e4 tulevaisuudessa aiemmin sovitulla hinnalla.<\/p>\n
Christian Aidin tuoreen tutkimuksen mukaan ruoan hinta nousi vuosina 2003-2008 keskim\u00e4\u00e4rin 83 prosenttia. T\u00e4m\u00e4n vuoden helmikuussa ylitettiin vuoden 2008 huippuhinnat.<\/p>\n
Tutkimuksen mukaan hintojen nousuun on vaikuttanut keinottelu maataloustuotteilla. P\u00e4\u00e4syyllisiksi ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n kuitenkin el\u00e4kerahastojen kaltaisia perinteisi\u00e4 sijoittajia eik\u00e4 vipurahastoja ja muita spekulantteja.<\/p>\n
"Emme pysty todistamaan aukottomasti, ett\u00e4 sijoitukset perushy\u00f6dykkeiden futuureihin nostavat ruoan hintaa. Mutta niiden samanaikainen kasvu antaa aihetta tutkia vakavasti, pahentavatko n\u00e4m\u00e4 valtavat rahasummat maailman n\u00e4lk\u00e4\u00e4", Hogg t\u00e4sment\u00e4\u00e4.<\/p>\n
USA lopetti s\u00e4\u00e4ntelyn 2000<\/p>\n
Er\u00e4\u00e4nlaista maataloustuotteiden futuurikauppaa on k\u00e4yty vuosisatojen ajan, sill\u00e4 viljelij\u00e4t ovat tarvinneet rahaa jo ennen kylv\u00f6kautta. Nyt kaupassa liikkuvat kuitenkin t\u00e4htitieteelliset summat.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi on luotu perushy\u00f6dykkeisiin keskittyvi\u00e4 indeksirahastoja, joista ensimm\u00e4isen Goldman Sachs avasi vuonna 1991. Pankki niputti yhteen 18 perushy\u00f6dykett\u00e4, joiden joukossa olivat vehn\u00e4, kahvi, kaakao ja sianliha. Asiakkaille tarjottiin kaupank\u00e4ynti\u00e4 koko paketilla yksitt\u00e4isten tuotteiden sijasta.<\/p>\n
Yhdysvallat lopetti n\u00e4iden indeksirahastojen s\u00e4\u00e4ntelyn vuonna 2000. El\u00e4ke- ja muut rahastot alkoivat sijoittaa niihin it-kuplan puhjettua. Sijoituslaitoksilla oli n\u00e4iss\u00e4 rahastoissa 15 miljardia dollaria vuonna 2003, mutta vuoden 2008 puoliv\u00e4liss\u00e4 summa oli noussut 317 miljardiin.<\/p>\n
Vipurahastot tekev\u00e4t nopeita kauppoja ostaen halvalla ja myyden kalliilla, mutta pitk\u00e4n aikav\u00e4lin sijoituslaitokset etsiv\u00e4t "turvallista" tuottoa. Koska ruoalle on aina kysynt\u00e4\u00e4, viljakasveja pidet\u00e4\u00e4n alhaisen riskin sijoituksena.<\/p>\n
Vaikutus k\u00f6yhiin j\u00e4i tutkimatta<\/p>\n
Hoggin mielest\u00e4 oli kohtalokasta, ett\u00e4 indeksirahastojen s\u00e4\u00e4ntely purettiin miettim\u00e4tt\u00e4, miten se vaikuttaa kehitysmaiden k\u00f6yhiin. "Nyt on mahdotonta kielt\u00e4\u00e4 sijoittamista perushy\u00f6dykkeiden futuureihin, mutta varoitamme, ett\u00e4 seurauksia ei ole ennakoitu. Asiaa olisi pit\u00e4nyt ajatella enemm\u00e4n." <\/p>\n
YK:n maatalous- ja elintarvej\u00e4rjest\u00f6 FAO arvioi, ett\u00e4 l\u00e4hes miljardi ihmist\u00e4 k\u00e4rsii kroonisesta n\u00e4l\u00e4st\u00e4. "Se on skandaali aikana, jolloin meid\u00e4n pit\u00e4isi kyet\u00e4 ruokkimaan kaikki", Hogg suomii.<\/p>\n
"Maanj\u00e4ristykset, sodat ja hirmumyrskyt aiheuttavat aina pulaa ruoasta, mutta sit\u00e4 voidaan helpottaa kansainv\u00e4lisell\u00e4 avulla. Nyt tulisi huolestua jatkuvasta n\u00e4l\u00e4st\u00e4, joka uhkaa paheta", Hogg jatkaa.<\/p>\n
Ilmastonmuutos lis\u00e4riskin\u00e4<\/p>\n
Yksi suurimmista uhista on ilmastonmuutos, jonka vaikutuksesta maailmassa saattaa olla vuonna 2050 ainakin 24 miljoonaa aliravittua pikkulasta enemm\u00e4n kuin nyt.<\/p>\n
Afrikassa arvioidaan, ett\u00e4 vuoteen 2020 menness\u00e4 kuivuus ajaa 75-250 miljoonaa maaseudun asukasta kaupunkeihin.<\/p>\n
Hoggin mukaan kest\u00e4v\u00e4\u00e4n maataloustuotantoon sijoitetaan liian v\u00e4h\u00e4n. "Maatalous on k\u00e4rsinyt pahoin siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4nsimaiden tuputtama talouspolitiikka ei ole toiminut kehitysmaissa. On lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tutkimusta. Ruokaturvan ratkaisija voi loppupeliss\u00e4 olla pienviljelij\u00e4."<\/p>\n
Kamerunilainen ministeri sanoi hiljan skandaaliksi sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen maansa tuo ulkomailta 90 prosenttia riisist\u00e4. H\u00e4n toivoi ulkomaisia sijoittajat tukemaan Kamerunin omaan kulutukseen menev\u00e4\u00e4 tuotantoa ja jalostusta. <\/p>\n
Hoggin mukaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Christian Aid ei vastusta ulkomaisia sijoituksia, kunhan paikallisten asukkaiden elinkeinot ja maanomistus on turvattu. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Geneve, 23.05.11 (IPS) – Perushy\u00f6dykkeiden, kuten ruokaviljan, hinnat ovat jo korkeammalla kuin 2008, jolloin ruokamellakoita puhkesi 30 maassa, brittil\u00e4inen Christian Aid -j\u00e4rjest\u00f6 varoittaa. Se ep\u00e4ilee p\u00e4\u00e4syylliseksi el\u00e4kerahastoja.<\/p>\n
"Ru… Continue Reading