M\u00e9xico, 02.08.10 (IPS) – Conchita Mart\u00ednezin taitavissa k\u00e4siss\u00e4 syntyy muodikas k\u00e4silaukku, jonka raaka-aineina ovat k\u00e4ytetyt elintarvikepakkaukset.<\/p>\n
<\/p>\n
"On upeaa tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valmistamani laukku menee myyntiin Saksassa, vaikka en tunne koko maata enk\u00e4 ole koskaan k\u00e4ynyt ulkomailla", pohtii Mart\u00ednez, 45, joka ty\u00f6skentelee Mitz-osuuskunnassa Meksikon p\u00e4\u00e4kaupungin laitamilla.<\/p>\n
Mitzin pieness\u00e4 ty\u00f6pajassa uurastaa parikymment\u00e4 naista valmistaen laukkuja, kukkaroita, v\u00f6it\u00e4 ja muistikirjoja k\u00e4\u00e4remateriaaleista. He k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nahua-intiaanien perinteist\u00e4 tekniikkaa, jolla aiemmin punottiin palmunlehvi\u00e4.<\/p>\n
Meksikon suurin alkuper\u00e4iskansa, nahuat, ovat asteekkien j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Heid\u00e4n kielt\u00e4\u00e4n n\u00e1huatlia puhuu l\u00e4hes 1,5 miljoonaa ihmist\u00e4.<\/p>\n
Mitzin talossa Palo Solon k\u00f6yh\u00e4ll\u00e4 asuinalueella toimii my\u00f6s 250 oppilaan koulu, jota naiset ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n rahoittavat. Osuuskunnan noin 50 j\u00e4senest\u00e4 osa ty\u00f6skentelee kotona.<\/p>\n
Mitz valmistaa kuukaudessa noin 3 000 reilun kaupan periaatteiden mukaista tuotetta, jotka menev\u00e4t myyntiin Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.<\/p>\n
Tuotolla osuuskunnan j\u00e4senet pystyv\u00e4t el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n perheens\u00e4 ja py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n Meksikon ainoaa k\u00f6yhille tarkoitettua montessorikoulua. Se rakennettiin yli 20 vuotta sitten entisen kaatopaikan tilalle.<\/p>\n
Mitzin tuotosta jaetaan puolet ty\u00f6ntekij\u00f6iden kesken, 30 prosenttia menee kulujen kattamiseen ja loput koulun yll\u00e4pitoon.<\/p>\n
Mitz perustettiin seitsem\u00e4n vuotta sitten. Perustajiin kuuluu Beatriz Santiago, jonka 10 lasta ja 13 lastenlasta ovat l\u00e4hes kaikki k\u00e4yneet samaa montessorikoulua.<\/p>\n
Santiagon mukaan Mitz on tuonut uutta puhtia yhteis\u00f6\u00f6n, kun "aiemmin kotona m\u00e4d\u00e4ntyneet perheen\u00e4idit" tarttuivat toimeen.<\/p>\n
Osuuskunta toivotti kaikki 18 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neet tervetulleiksi t\u00f6ihin. Alussa mukana oli miehi\u00e4kin, mutta v\u00e4hitellen hanke on j\u00e4\u00e4nyt naisten k\u00e4siin.<\/p>\n
Conchita Mart\u00ednez ty\u00f6skenteli aiemmin kotiapulaisena, mutta ansaitsee paremmin Mitziss\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa ty\u00f6 on my\u00f6s lis\u00e4nnyt vuorovaikutusta perheess\u00e4, koska muualla t\u00f6iss\u00e4 k\u00e4yv\u00e4 puoliso auttelee h\u00e4nt\u00e4 materiaalien leikkaamisessa "ja samalla tulee juteltua kaikenlaista".<\/p>\n
Sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 Judith Achar oli rakentamassa koulua ja luomassa osuuskuntaa. H\u00e4n l\u00f6ysi idean k\u00e4ytetyn k\u00e4\u00e4repaperin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 er\u00e4\u00e4st\u00e4 intiaaniyhteis\u00f6st\u00e4 ja toi sen Palo Soloon.<\/p>\n
"Ihmiset pelastuvat k\u00f6yhyydest\u00e4 vain tuottavien hankkeiden avulla. Hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys totuttaa huonoille tavoille, mutta tuottavuus kohottaa ihmisten itsetuntoa", Achar vakuuttaa.<\/p>\n
Mitzin raaka-aineena olivat alussa kotimaisen Sabritas-pikaruokaketjun ateriapakkaukset. Sittemmin Achar on saanut mukaan kansainv\u00e4lisi\u00e4 yrityksi\u00e4, kuten Marsin, Pepsicon, Terracyclen ja Starbucksin.<\/p>\n
Osuuskunta laskee myyneens\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 yli 150 000 tuotetta, joilla on ansaittu noin 770 000 euroa. Nelj\u00e4n viime vuoden aikana tuotanto on kasvanut 50 prosenttia.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Tuttuja sanoja<\/p>\n
Osuuskunnan nimeksi valittu sana "mitz" on Meksikon puhutuinta intiaanikielt\u00e4 n\u00e1huatlia ja tarkoittaa "sinulle".<\/p>\n
N\u00e1huatl toimi alueen yleiskielen\u00e4 600-luvulta 1500-luvun lopulle, jolloin espanja alkoi syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 valloittajien my\u00f6t\u00e4. <\/p>\n
Jotkin n\u00e1huatlin kielen sanat ovat levinneet yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Niihin kuluvat esimerkiksi avokado (āhuacatl), tomaatti (tomatl), kaakao (cacahuatl), chili (chilli), oselotti (ocelotl), suklaa (xocolatl) ja kojootti (coyotl). (L\u00e4hde: Wikipedia)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
M\u00e9xico, 02.08.10 (IPS) – Conchita Mart\u00ednezin taitavissa k\u00e4siss\u00e4 syntyy muodikas k\u00e4silaukku, jonka raaka-aineina ovat k\u00e4ytetyt elintarvikepakkaukset.<\/p>\n
"On upeaa tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valmistamani laukku menee myyntiin Saksassa, vaikka en tunne koko… Continue Reading