Santiago, 30.08.10 (IPS) – Puunjalostus ei merkitse vaurautta kaikille. Etel\u00e4isen Chilen sellutehtaiden varjossa elet\u00e4\u00e4n l\u00e4hes puolta k\u00f6yhemmin kuin maassa keskim\u00e4\u00e4rin, tuore selvitys kertoo.<\/p>\n
<\/p>\n
"Teollisuus, jonka ymp\u00e4rist\u00f6n asukkaista 26 prosenttia el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4, ei ole kest\u00e4v\u00e4\u00e4", Latinalaisen Amerikan maaseutukehityksen tutkimuskeskuksen (Rimisp) johtava tutkija Eduardo Ram\u00edrez sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa tilanne voi k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 alueen sosiaalisia ristiriitoja. Se my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 taloudellista haavoittuvuutta, koska ulkomaiset puun ja sellun ostajat kiinnitt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota tuotannon vaikutuksiin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n. <\/p>\n
Mets\u00e4teollisuus kuuluu Chilen talouden tukipilareihin. Sen keulilla ovat kotimaiset yhti\u00f6t Arauco ja CMPC. Ala k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon suomalaista laitteistoa ja osaamista.<\/p>\n
Sellun ohella Chilest\u00e4 vied\u00e4\u00e4n paperia, kartonkia ja sahatavaraa. Ala ennakoi vientituloikseen t\u00e4n\u00e4 vuonna 3,6 miljardia euroa, miss\u00e4 on yhdeks\u00e4n prosenttia kasvua edellisvuodesta.<\/p>\n<\/p>\n
Karjanhoito paras tulonl\u00e4hde<\/p>\n<\/p>\n
Rimisp vertasi nelj\u00e4n eri elinkeinon piiriss\u00e4 toimivien asukkaiden tulotasoa Chilen k\u00f6yh\u00e4n etel\u00e4osan nelj\u00e4ll\u00e4 alueella: B\u00edob\u00edossa, La Araucan\u00edassa, Los R\u00edosissa ja Los Lagosissa. <\/p>\n
Alueella harjoitetaan mets\u00e4teollisuutta, karjanhoitoa, lohenkasvatusta ja maaseutumatkailua. <\/p>\n
Rimispin mukaan mets\u00e4teollisuuden puuplantaasit ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4ji\u00e4 B\u00edob\u00edossa ja La Araucan\u00edassa, mapuche-intiaanien perinteisill\u00e4 asuinseuduilla. V\u00e4est\u00f6st\u00e4 el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 26 prosenttia, kun valtakunnan keskiarvo on 15 prosenttia. <\/p>\n
Maatilamatkailun piiriss\u00e4 el\u00e4vist\u00e4 on k\u00f6yhi\u00e4 21 prosenttia, lohenkasvatuksessa 15 prosenttia ja karjanhoidossa 12 prosenttia. <\/p>\n
Rimispin mukaan mets\u00e4teollisuuskunnissa k\u00f6yhyys v\u00e4heni vuosina 2006-2009 tuskin 0,3 prosenttia. Los R\u00edosin ja Los Lagosin karjanhoitokunnissa v\u00e4hennys oli 2,1 prosenttia.<\/p>\n<\/p>\n
Yhti\u00f6t kahmivat maata<\/p>\n<\/p>\n
Ram\u00edrez selitt\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4teollisuus hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. Se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 luonnonvaroja ja suurtuotannon etuja mutta ei luo merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 arvonlis\u00e4yst\u00e4.<\/p>\n
"Yhti\u00f6t ostavat jatkuvasti maata karkottaen muut elinkeinot ja my\u00f6s alueella asuvat perheet", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Ram\u00edrez muistuttaa ymp\u00e4rist\u00f6- ja ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6jen varoitelleen, ett\u00e4 toiminta johtaa ristiriitoihin mapuche-intiaanien kanssa.<\/p>\n
Mapuchet, joita on Chiless\u00e4 l\u00e4hes miljoona, katsovat yhti\u00f6iden valtaamien maiden kuuluvan itselleen.<\/p>\n
Ram\u00edrezin mielest\u00e4 selvityksen tulokset edellytt\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 yhteiskunnan ett\u00e4 mets\u00e4teollisuuden muuttavan strategioitaan.<\/p>\n<\/p>\n
Teollisuus ei kommentoi<\/p>\n<\/p>\n
Mets\u00e4teollisuuden yhteenliittym\u00e4 (Corma) kielt\u00e4ytyi vastaamasta asiaa koskeviin kysymyksiin. <\/p>\n
Valtio on maksanut yrityksille vuodesta 1974 metsitystukea, jonka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4tty\u00e4 2011. Corma vaatii tuen jatkamista, koska metsitett\u00e4v\u00e4\u00e4 alaa olisi sen mukaan viel\u00e4 kolme miljoonaa hehtaaria. Intiaanit ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t vastustavat ehdotusta.<\/p>\n
Chiless\u00e4 on 17 miljoonaa asukasta ja liki 16 miljoonaa hehtaaria mets\u00e4\u00e4, joista 85 prosenttia on alkuper\u00e4isi\u00e4 ja loput eukalyptus- ja m\u00e4ntyplantaaseja.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Ammattiliito vaatii parannuksia<\/p>\n
Kansallinen mets\u00e4neuvosto on vuonna 2007 perustettu ammattiliitto, johon kuuluu l\u00e4hes 15 000 etel\u00e4isen Chilen mets\u00e4yhti\u00f6iden ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. Liitto vaatii 390 euron kuukausipalkkaa, kun nykyisin maksetaan alle 270 euroa. <\/p>\n
Liiton johtaja Sergio Gatica valittaa johtavien yhti\u00f6iden maksavan kehnosti alihankkijoilleen, vaikka ala on hyvin tuottoisa. H\u00e4n vetoaa poliittisiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin, jotta mets\u00e4teollisuus tukisi tasa-arvoa ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 Chiless\u00e4.<\/p>\n
Gatican mukaan ala ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 suoraan 130 000 ja v\u00e4lillisesti 300 000 chilel\u00e4ist\u00e4 (IPS)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Santiago, 30.08.10 (IPS) – Puunjalostus ei merkitse vaurautta kaikille. Etel\u00e4isen Chilen sellutehtaiden varjossa elet\u00e4\u00e4n l\u00e4hes puolta k\u00f6yhemmin kuin maassa keskim\u00e4\u00e4rin, tuore selvitys kertoo.<\/p>\n
"Teollisuus, jonka ymp\u00e4rist\u00f6n asukkaista 26 p… Continue Reading