Washington, 10.01.11 (IPS) – Naton Isaf-joukot ovat virallisen selityksen mukaan Afganistanissa, koska maan kapina uhkaa kaikkien osallisten maiden turvallisuutta.\n<\/p>\n
<\/p>\n
Naton rooli liittyy kuitenkin enemm\u00e4n sen omaan kuin Afganistanin tulevaisuuteen, korkeat yhdysvaltalaiset sotilasasiantuntijat arvioivat.<\/p>\n
Kenraaliluutnantti Karl Eikenberry johti USA:n Afganistanin-joukkoja 2000-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja siirtyi my\u00f6hemmin Naton Brysselin p\u00e4\u00e4majaan ja maansa Afganistanin-suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi. <\/p>\n
Eikenberry my\u00f6nsi Yhdysvaltain kongressille helmikuussa 2007, ett\u00e4 Afganistanissa oli kyse Naton tulevaisuudesta. Sielt\u00e4 saattoi alkaa liiton toiminnan kaikinpuolinen uudistuminen, joka vauhdittaisi j\u00e4senmaiden sotavoimien nykyaikaistamista.<\/p>\n
USA keskittyi Irakiin<\/p>\n
Tapahtumia l\u00e4helt\u00e4 seurannut yhdysvaltalainen upseeri kertoo nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4 IPS:n haastattelussa, miten Nato sai vastuun Afganistanista. <\/p>\n
Koska George W. Bushin johtama Yhdysvaltain hallitus halusi keskitty\u00e4 Irakin valloitukseen, tilanne oli otollinen Naton vahvistamista kannattaneille amerikkalaisupseereille, l\u00e4hde sanoo. <\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa Nato-joukkoja vuosina 2003-2005 komentanut kenraali James Jones vakuutti puolustusministeri Donald Rumsfeldin siit\u00e4, ett\u00e4 Afganistan annetaan liiton hoitoon. <\/p>\n
Jones my\u00f6nsi 2005 antamassaan haastattelussa, ett\u00e4 Nato uhkasi k\u00e4yd\u00e4 tarpeettomaksi Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajottua. <\/p>\n
Syyskuun 2001 terrori-iskut loivat kuitenkin pohjan puolustusliiton uudelle tulemiselle.<\/p>\n
Yleist\u00e4 mielipidett\u00e4 uhmaten<\/p>\n
Yhdysvaltain Nato-liittolaiset vastustivat sotaa Irakissa, mutta halusivat tukea Afganistanin vakauttamista.<\/p>\n
Kenraali Jones yllytti Nato-maita l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n joukkojaan Afganistaniin ja laajentamaan toimintaa maan pohjoisosista l\u00e4nteen. V\u00e4hitellen edettiin my\u00f6s it\u00e4\u00e4n ja etel\u00e4\u00e4n, jonne amerikkalaisjoukot oli keskitetty.<\/p>\n
Linjaa tukivat Naton sotilas- ja siviilijohto sek\u00e4 j\u00e4senmaiden asevoimat.<\/p>\n
Sotilaallisen toiminnan lis\u00e4\u00e4minen Afganistanissa sai kuitenkin vastaansa vahvan yleisen mielipiteen Nato-maissa. <\/p>\n
Saadakseen liittolaiset kasvattamaan joukkojaan Afganistanissa Jones todisteli, ett\u00e4 kyse oli vain j\u00e4lkisiivouksesta Yhdysvaltain ly\u00f6ty\u00e4 Talebanin.<\/p>\n
"Ei pid\u00e4 kuvitellakaan, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Irakiin verrattavaa kapinaa", Jones vakuutti elokuussa 2004.<\/p>\n
Syyskuussa 2005 Nato otti virallisesti komennon Etel\u00e4-Afganistanissa.<\/p>\n
Sotaa vai j\u00e4lleenrakennusta?<\/p>\n
Erimielisyydet Naton roolista kuitenkin jatkuivat. Britannia, Saksa, Kanada ja Hollanti olivat esitelleet operaation kansalaisilleen "rauhanturvaamisena" tai "j\u00e4lleenrakennuksena", ei sotana kapinallisia vastaan.<\/p>\n
Ranska vastusti Yhdysvaltain aikeita t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Nato-joukoilla aukkoa, joka syntyi amerikkalaisten siirrosta Irakiin.<\/p>\n
Nato-maa toisensa j\u00e4lkeen asetti varauksia, jotka estiv\u00e4t tai rajoittivat sen joukkojen osallistumista taisteluihin Afganistanissa.<\/p>\n
Yhdysvalloissa pel\u00e4ttiin, ett\u00e4 keskustelu viestisi Naton poliittisesta heikkoudesta ja vahvistaisi kapinaa Afganistanissa.<\/p>\n
Maan Afganistan-joukkojen komentaja Karl Eikenberry vakuutti lehdist\u00f6lle vuoden 2005 lopulla, ett\u00e4 Talebanin voimistuneet hy\u00f6kk\u00e4ykset olivat "heikkouden merkki".<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa Afganistan ei ollut liukumassa Irakin tielle. Pari viikkoa my\u00f6hemmin Taleban aloitti suurimman operaationsa sitten vuoden 2001 ja valtasi laajoja alueita etel\u00e4isist\u00e4 maakunnista.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
"T\u00e4ydellinen katastrofi"<\/p>\n
Puolustusliitto Naton rooli Afganistanissa oli "t\u00e4ydellinen katastrofi", kirjoittaa kanadalainen kenraali Rick Hillier vuonna 2009 ilmestyneess\u00e4 muistelmateoksessaan A Soldier First. <\/p>\n
Hillier komensi Naton joukkoja Afganistanissa helmi-elokuussa 2004 ja toimi Kanadan asevoimien komentajana 2005-2008.<\/p>\n
Kun Nato otti vastuun Afganistanista 2003, sill\u00e4 "ei ollut strategiaa eik\u00e4 selv\u00e4sti ilmaistua tavoitetta" ja se suoriutui kammottavan huonosti, Hillier kirjoittaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa tilanne ei ole sittemmin muuttunut, mik\u00e4 on paljolti tuhonnut Naton uskottavuuden ja verottanut operaation kannatusta j\u00e4senmaissa.<\/p>\n
"Afganistan on paljastanut Naton olevan nykyvaiheessa pelkk\u00e4 m\u00e4t\u00e4nev\u00e4 ruumis", tuomio jatkuu. (IPS)<\/p>\n
Afganistanin Isaf-joukkoihin osallistuvat maat joulukuussa 2010:<\/p>\n
Albania* 295, Armenia 40, Australia 1 455, Azerbaidzhan 90, Belgia* 575, Bosnia 10, Britannia* 9 500, Bulgaria* 540, Espanja* 1 555, Etel\u00e4-Korea 270, Georgia 925, Hollanti* 380, Irlanti 6, Islanti* 5, Italia* 3 400, Jordania 6, Kanada* 2 830, Kreikka* 192, Kroatia* 295, Latvia* 170, Liettua* 245, Luxemburg* 9, Makedonia 240, Malesia 40, Mongolia 195, Montenegro 30, Norja* 500, Portugali* 250, Puola* 2 650, Ranska* 3 750, Romania* 1 750, Ruotsi 530, Saksa* 4 590, Singapore 30, Slovakia* 300, Slovenia* 75, Suomi 80, Tanska* 730, Tshekki* 500, Turkki* 1740, Ukraina 15, Unkari* 360, Uusi-Seelanti 205, Viro* 160, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat 15, Yhdysvallat* 78 430.<\/p>\n
* Naton j\u00e4sen<\/p>\n
(L\u00e4hde: www.isaf.nato.int)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington, 10.01.11 (IPS) – Naton Isaf-joukot ovat virallisen selityksen mukaan Afganistanissa, koska maan kapina uhkaa kaikkien osallisten maiden turvallisuutta.
\nNaton rooli liittyy kuitenkin enemm\u00e4n sen omaan kuin Afganistanin tulevaisuuteen, kork… Continue Reading