Katmandu, 08.02.10 (IPS) – Shankar Prasad Ghimire, 87, v\u00e4syy k\u00e4velemiseen ja istahtaa maahan lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Takana avautuu vehre\u00e4 mets\u00e4, josta Ghimire on syyst\u00e4 ylpe\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
H\u00e4n pani alulle Kaflen yhteis\u00f6mets\u00e4hankkeen, jonka tuloksena on 94 hehtaarin vihre\u00e4 keidas Lamatarin kyl\u00e4ss\u00e4 13 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungista Katmandusta.<\/p>\n
"Ne olivat vaikeita aikoja. Jotkut kerta kaikkiaan kielt\u00e4ytyiv\u00e4t osallistumasta puunistutukseen", Ghimire muistelee "vihre\u00e4\u00e4 ristiretke\u00e4\u00e4n" 1990-luvun alussa.<\/p>\n
Kyl\u00e4l\u00e4iset olivat vuosikymmenten ajan tottuneet hakemaan tarvitsemansa puutavaran, polttopuun ja karjanrehun mets\u00e4st\u00e4. Sankka mets\u00e4 oli muuttunut raiskioksi, jossa t\u00f6rr\u00f6tti harvoja puita ja pensaita.<\/p>\n
Valtio antoi mets\u00e4n pelastamisen jo silloin valtion virasta el\u00e4kkeell\u00e4 olleen Ghimiren ja kumppaneiden teht\u00e4v\u00e4ksi. <\/p>\n
"Jouduin painostamaan kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ankarasti", Ghimire vakuuttaa pilke silm\u00e4kulmassa.<\/p>\n
H\u00e4n veti hanketta kymmenen vuotta ja aloitti neem-, bambu- ja muiden puiden istutuksen omin k\u00e4sin.<\/p>\n
Kyl\u00e4n mets\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n kuuluva opiskelija Sharad Ghimire muistelee, miten h\u00e4n lapsena hyppeli pensaiden yli paljaalla maalla, jolla kasvaa nyt vehmas puusto.<\/p>\n
Yhteis\u00f6mets\u00e4talous alkoi Nepalissa 1978 ja sai lis\u00e4pontta 1990-luvulla. <\/p>\n
Mets\u00e4ministeri\u00f6n mukaan 1,1 miljoonaa hehtaaria eli 22 prosenttia metsist\u00e4 on annettu kyl\u00e4l\u00e4isten hoitoon. Valtio ei puutu asiaan niin kauan kuin asukkaat vaalivat mets\u00e4\u00e4 lain edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n
Yhteis\u00f6 laatii viiden tai kymmenen vuoden suunnitelman mets\u00e4n hoidosta ja sen tuotavuuden parantamisesta. Samalla m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, paljonko puuta asukkaat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4sti ja mink\u00e4 verran sit\u00e4 liikenee myyntiin. <\/p>\n
Suunnitelma t\u00e4ht\u00e4\u00e4 mets\u00e4n ohella asukkaiden hyvinvointiin, joten siin\u00e4 rajataan my\u00f6s sallitut laidunalueet.<\/p>\n
Nepalin mets\u00e4nhoitoon osallistuu nyt 1,6 miljoonaa kotitaloutta, joista muodostuu 15 000 yhteis\u00f6mets\u00e4talousryhm\u00e4\u00e4, Vuoriston integroidun kehitt\u00e4misen kansainv\u00e4linen keskus (Icimod) tilastoi. Se toimii Aasiassa Hindukushin ja Himalajan alueella.<\/p>\n
Suomi avusti kehitysapuvaroin Nepalia vuoden 1994 metsien kartoituksessa, joka osoitti mets\u00e4alan kutistuneen 1,66 prosenttia vuodessa kaudella 1978-1994. <\/p>\n
Seuraava kartoitus on tarkoitus aloittaa ensi kes\u00e4n\u00e4, ja Suomi on siin\u00e4kin mukana, kertoo Eak Rana, joka vet\u00e4\u00e4 Icimodin alaista hanketta metsist\u00e4 tulevien kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n
Icimodin mukaan yhteis\u00f6mets\u00e4talous est\u00e4\u00e4 metsien h\u00e4vikki\u00e4, kasvattaa mets\u00e4pinta-alaa ja varastoi hiilt\u00e4. Kun puiden kaato v\u00e4henee ja istutus lis\u00e4\u00e4ntyy, hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t kutistuvat ja hiilinielut kasvavat.<\/p>\n
Joulukuussa K\u00f6\u00f6penhaminassa pidetty YK:n ilmastokokous oli harvinaisen yksimielinen siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 pit\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 suitsimalla kehitysmaiden mets\u00e4katoa. P\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan tuotolla aiotaan palkita maita, jotka pid\u00e4ttyv\u00e4t liioista hakkuista.<\/p>\n
Ranan mielest\u00e4 pit\u00e4isi palkita my\u00f6s yhteis\u00f6j\u00e4, jotka eiv\u00e4t vain pid\u00e4ty tuhoamasta metsi\u00e4, vaan istuttavat ja hoitavat uusia.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
NEPALIN FAKTAT:<\/p>\n
– Sis\u00e4maavaltio Himalajan vuoristossa<\/p>\n
– Asukkaita 29,3 miljoonaa<\/p>\n
– Alle 2 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 77,6%<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaidottomia 44,5%<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 144\/182<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Katmandu, 08.02.10 (IPS) – Shankar Prasad Ghimire, 87, v\u00e4syy k\u00e4velemiseen ja istahtaa maahan lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Takana avautuu vehre\u00e4 mets\u00e4, josta Ghimire on syyst\u00e4 ylpe\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4n pani alulle Kaflen yhteis\u00f6mets\u00e4hankkeen, jonka tuloksena on 94 hehtaar… Continue Reading