Amsterdam, 22.02.10 (IPS) – Greenpeacen uutena toiminnanjohtajana minulta kysyt\u00e4\u00e4n usein, mit\u00e4 muutoksia aion tehd\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4. Vastaukseni p\u00e4tee koko kansalaisj\u00e4rjest\u00f6kentt\u00e4\u00e4n: haluaisin laajentaa j\u00e4senkuntaamme, tiivist\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 muiden ryhmien kanssa, kertoa p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille totuuksia entist\u00e4 vakuuttavammin ja toimia aktiivisemmin koko maapallolla.\n <\/p>\n
<\/p>\n
Moni t\u00e4rke\u00e4 kansainv\u00e4linen perusrakenne on nyt murenemassa. Tilanne on synnytt\u00e4nyt ja pahentanut ihmisen aiheuttamia kriisej\u00e4, jotka liittyv\u00e4t ruokaan, \u00f6ljyyn, k\u00f6yhyyteen ja ja tietenkin ilmastoon.<\/p>\n
Olemme tienhaarassa. Voimme koettaa paikata kelvottomia rakenteita heikoilla "sopimuksilla", maksaa kohtuuttomia pankkitukia ja sulkea silm\u00e4t k\u00f6yhilt\u00e4 ja avun tarpeessa olevilta. Barack Obama ja muut maailman johtajat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valinneen sen tien. Perusongelmat, joiden vuoksi jouduimme t\u00e4h\u00e4n liemeen, j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin ratkaisematta.<\/p>\n
Paikkaamisen sijasta voimme luoda uusia rakenteita, jotka viev\u00e4t yhteiskuntamme ja koko planeettamme kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja tasa-arvon tielle. Uskon, ett\u00e4 se on oikea tie, vaikkakaan ei helppo.<\/p>\n
Esimerkiksi ilmastoasioissa luonto edellytt\u00e4\u00e4 tiettyj\u00e4 perustavia muutoksia el\u00e4m\u00e4ntapoihimme. Fossiilisten polttoaineiden py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4 kulutustalous on vaihdettava puhtaaseen energiaan ja vaatimattomaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kofi Annanin johtama Global Humanitarian Forum arvioi, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuolee 300 000 ihmist\u00e4 vuodessa. On kammottavan ironista, ett\u00e4 valtaosa heist\u00e4 on kehitysmaiden k\u00f6yhi\u00e4, vaikka ongelman aiheuttivat teollisuusmaiden rikkaat. <\/p>\n
On n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 paikallista ja kansallista etua pitemm\u00e4lle ja ajateltava globaalisti, koska ilmastonmuutos ja muut aikamme suuret ongelmat eiv\u00e4t kunnioita valtioiden rajoja. Valitettavasti poliitikoilta puuttui rohkeus tajuta se K\u00f6\u00f6penhaminan ilmastokokouksessa.<\/p>\n
K\u00f6\u00f6penhaminan hyviin tuloksiin kuului kuitenkin kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen yhten\u00e4isyys. Maailman kirkkojen neuvosto, muut uskonnolliset j\u00e4rjest\u00f6t, ammattiyhdistysliike ja kehitysj\u00e4rjest\u00f6t, jotka eiv\u00e4t normaalisti ota kantaa ilmastokysymyksiin, yhdistiv\u00e4t rivins\u00e4 vaatien oikeudenmukaisia ratkaisuja. Yhteist\u00e4 linjaa haettiin Tck Tck Tck -kampanjalla, jota vetiv\u00e4t muun muassa Greenpeace, Oxfam, Amnesty International ja ammattiyhdistysliikkeen maailmanj\u00e4rjest\u00f6.<\/p>\n
Koska hallitukset reagoivat akuuttiin ilmastokriisiin enemm\u00e4n sanoilla kuin teoilla, sen vaikutukset k\u00e4yv\u00e4t koko ajan ankarammiksi. Ihmiset k\u00f6yhtyv\u00e4t, kehitys kompuroi, terveysongelmat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja sopeutuminen tilanteeseen on yh\u00e4 vaikeampaa.<\/p>\n
Vetosimme K\u00f6\u00f6penhaminassa rikkaiden maiden johtajiin, jotta he sitoutuisivat antamaan sata miljardia euroa vuodessa helpottamaan k\u00f6yhimpien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Vain osa summasta luvattiin, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n ole varmaa. J\u00e4i ep\u00e4selv\u00e4ksi, mist\u00e4 raha tulisi ja miten se jaettaisiin. Kaikki eiv\u00e4t edes hyv\u00e4ksyneet sopimusta tai tehneet siit\u00e4 lainvoimaista.<\/p>\n
Kansalaisyhteiskunnan on jatkettava yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n hallitusten painostamiseksi tielle, jolla ilmastokatastrofi voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Vaikka eri puolilla maailmaa toimivat j\u00e4rjest\u00f6t ovat monista asioista erimielisi\u00e4, yhdist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 on enemm\u00e4n. <\/p>\n
On lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 rauhanomaista kansalaistottelemattomuutta esimerkkein\u00e4 Nelson Mandela, Desmond Tutu, Rosa Parks, Martin Luther King ja Mahatma Gandhi. <\/p>\n
Parempi maailma on mahdollinen, ja meid\u00e4n ihmisten t\u00e4ytyy rakentaa se. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kumi Naidoo, elinik\u00e4inen aktivisti<\/p>\n
– syntynyt Johannesburgissa 1965<\/p>\n
– liittyi 15-vuotiaana apartheidin vastaiseen kansalaisliikkeeseen <\/p>\n
– 1987 maanpakoon Britanniaan, jossa valmistui poliittisen sosiologian tohtoriksi Oxfordin yliopistosta <\/p>\n
– palasi Etel\u00e4-Afrikkaan 1990 ja perusti <\/p>\n
kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen kansallisen liiton (Sangoco)<\/p>\n
– 1998-2008 World Alliance for Citizen Participation (Civicus) -j\u00e4rjest\u00f6n p\u00e4\u00e4sihteerin\u00e4<\/p>\n
– johti kansainv\u00e4list\u00e4 ilmastokampanjaa K\u00f6\u00f6penhaminan ilmastokokouksen alla<\/p>\n
– Greenpeacen toiminnanjohtajaksi marraskuussa 2009<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Amsterdam, 22.02.10 (IPS) – Greenpeacen uutena toiminnanjohtajana minulta kysyt\u00e4\u00e4n usein, mit\u00e4 muutoksia aion tehd\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4. Vastaukseni p\u00e4tee koko kansalaisj\u00e4rjest\u00f6kentt\u00e4\u00e4n: haluaisin laajentaa j\u00e4senkuntaamme, tiivist\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t… Continue Reading