Delhi, 27.05.02 (IPS) – Ydinasevallat Intia ja Pakistan voivat ajautua uuden vuosituhannen ensimm\u00e4iseen veden vuoksi k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n sotaan, jos Intia p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kumota vuonna 1960 solmitun Indusjoen vesisopimuksen. Houkutus t\u00e4h\u00e4n kasvaa Intiassa samaa tahtia kuin suuttumus Pakistanin tukemiksi uskottujen itsemurhaiskujen ja Kashmirin v\u00e4likohtausten vuoksi. <\/p>\n
<\/p>\n
Sopimus koskee Indusvirran ja sen viiden sivujoen – Ravi, Chenab, Beas, Sutlej ja Jhelum – vesien k\u00e4ytt\u00f6oikeuksia. Sit\u00e4 on pidetty maailmanlaajuisena malliesimerkkin\u00e4 rauhanomaisesta tavasta sopia kiistellyn vesist\u00f6n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Joissa on kuitenkin virrannut paljon vett\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun sopimus solmittiin 42 vuotta sitten. Osapuolet ovat muun muassa sotineet useaan otteeseen Kashmirista, joka sijaitsee strategisesti Indusin latvavesien \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n
Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1998 Intia ja Pakistan tekiv\u00e4t molemmat onnistuneen ydinkokeen, mik\u00e4 lis\u00e4si j\u00e4nnityst\u00e4 alueella entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n vuoden toukokuun puoliv\u00e4liss\u00e4 tilanne k\u00e4rjistyi j\u00e4lleen sen j\u00e4lkeen, kun Kashmirissa tehty itsemurhaisku surmasi 34 ihmist\u00e4. Intia karkotti Pakistanin diplomaattisen edustajan maasta ja vahvisti entisest\u00e4\u00e4n joukkojaan Kashmirin rajalla. <\/p>\n
Intian hallituksen turvallisuuskomitea pohti p\u00e4\u00e4ministeri Atal Bihari Vajpayeen johdolla uusia diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia rankaisutoimia Pakistania vastaan. <\/p>\n
Erin\u00e4isiin toimiin oli ryhdytty jo joulukuussa Intian parlamenttiin tehdyn itsemurhaiskun j\u00e4lkeen. Tuolloin Intia alensi entisest\u00e4\u00e4n diplomaattisen edustuksensa tasoa Pakistanissa, lopetti maantie- ja raideliikenteen rajan yli ja kielsi Pakistanin siviililennot ilmatilassaan. Lis\u00e4ksi se l\u00e4hetti rajalle l\u00e4hes miljoona sotilasta, mihin Pakistan vastasi vahvistamalla omia joukkojaan.<\/p>\n
Vesisopimukseen Intia ei joulukuussa kuitenkaan kajonnut. Sopimus on kest\u00e4nyt Intian ja Pakistanin Kashmirin vuoksi k\u00e4ym\u00e4t sodat 1965 ja 1971 sek\u00e4 1999 puhjenneen julistamattoman mutta verisen rajasodan Kashmiria jakavalla Kargilin solan aselepolinjalla.<\/p>\n
Nyt kun Intia on j\u00e4lleen kerran hermostunut Pakistanin "rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4n terrorismiin", jotkut sotilasasiantuntijat yllytt\u00e4v\u00e4t maan hallitusta ottamaan vesisopimuksen uuteen tarkasteluun. Heid\u00e4n mukaansa osa sen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4 on joka tapauksessa Intialle vahingollisia.<\/p>\n
Esimerkiksi Jasjit Singh pit\u00e4\u00e4 huutavana v\u00e4\u00e4ryyten\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Indusin vesi virtaa est\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Intiasta Pakistaniin samaan aikaan, kun "pyh\u00e4\u00e4 sotaa k\u00e4yv\u00e4t pakistanilaiset jatkavat terroristista tappamistaan Intiassa." Singh on aiemmin johtanut arvostettua puolustustutkimuksen laitosta (Idsa), ja h\u00e4n kuuluu Intian johtaviin sotilasasiantuntijoihin. <\/p>\n
Vesisopimuksen tulenarkuutta lis\u00e4\u00e4 Pakistanin ydinaseoppi. Se sanoo, ett\u00e4 pommiin on lupa turvautua, jos Intia yritt\u00e4\u00e4 muuttaa yhteisten vesivarojen jakoa.<\/p>\n
Indusin vesisopimus takaa Pakistanille yksinoikeuden Indusin, Jhelumin ja Chenabin vesiin, jotka virtaavat Kashmirista l\u00e4nteen. Intia sai puolestaan oikeudet it\u00e4\u00e4n virtaavien sivujokien Ravin, Beasin ja Sutlejin vesiin. Nekin laskeutuvat aikanaan Pakistaniin, mutta vasta kuljettuaan intialaisten Punjabin ja Himachal Pradeshin osavaltioiden halki.<\/p>\n
Singh my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei Intia voi noin vain vet\u00e4yty\u00e4 kansainv\u00e4lisest\u00e4 sopimuksesta, jonka osapuolena on my\u00f6s Maailmanpankki. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Intian kannattaisi kuitenkin yritt\u00e4\u00e4 tosissaan neuvotella itselleen edullisemmat sopimusehdot. Ja ryhty\u00e4 yksipuolisiin toimiin, ellei se onnistuisi.<\/p>\n
Singhin ehdotukselle l\u00f6ytyy poliittista vastakaikua Intialle kuuluvasta Jammun ja Kashmirin osavaltiosta, jossa on m\u00e4\u00e4r\u00e4 pit\u00e4\u00e4 parlamenttivaalit syyskuussa.<\/p>\n
Kulloisestakin poliittisesta kokoonpanostaan riippumatta Jammun ja Kashmirin osavaltion hallitus on syytt\u00e4nyt Intian keskusjohtoa Kashmirin etujen myymisest\u00e4. Osavaltion mukaan Intia on ennen kaikkea halunnut vett\u00e4 maan vilja-aitaksi kutsutun Punjabin peltojen keinokasteluun.<\/p>\n
Intia ryhtyi 1985 rakentamaan Wularin patoa Jhelumjokeen helpottaakseen varsinkin talvikauden laivaliikennett\u00e4 Srinagarin ja Baramullan v\u00e4lill\u00e4. Pakistan esitti vastalauseensa sanoen hankkeen rikkovan sopimusta. <\/p>\n
Intia selitti, ett\u00e4 padosta olisi etua my\u00f6s Pakistanille, koska se s\u00e4\u00e4telisi veden virtaamaa niin vuolaina kuin kuivinakin kausina. Pakistan pysyi kuitenkin kannassaan, jonka mukaan patoa voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 strategisena aseena.<\/p>\n
Pakistanin strategisen tutkimuslaitoksen julkaisun mukaan Jhelumjoen patoaminen merkitsi vakavaa uhkaa Pakistanille, koska Intia voisi halutessaan est\u00e4\u00e4 veden juoksun kuivalla kaudella.<\/p>\n<\/p>\n
Pakistan on vastustanut my\u00f6s 500 megawatin vesivoimalaa, jota Intia puuhaa Chenabjoen varrelle Baglihariin. Intian mukaan sopimus sallii voimaloiden rakentamisen, kunhan veden virtausta ei muuteta.<\/p>\n
"Sopimuksen vuoksi me emme voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Chenabin, Indusin ja Jhelumin vesi\u00e4 kipe\u00e4sti kaivattuun s\u00e4hk\u00f6ntuotantoon", Jammun ja Kashmirin energiaministeri Abdul Rashid valittaa. <\/p>\n
H\u00e4n vetoaa asiantuntijoiden tekem\u00e4\u00e4n selvitykseen, jonka mukaan joet voisi valjastaa tuottamaan 10 000 megawattia s\u00e4hk\u00f6\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 osavaltio k\u00e4rsii vakavasta energia- ja vesipulasta.<\/p>\n
Rashid laatii parhaillaan virallista korvausvaatimusta Intian keskusjohdolle siit\u00e4, ett\u00e4 se on myynyt pois Kashmirin oikeudet Indusin vesiin samaan aikaan, kun vesioikeudet turvattiin Punjabin ja Himachal Pradeshin osavaltioille. <\/p>\n
Pakistanissa puolestaan Sindin maakunta on syytt\u00e4nyt maata 1960-luvulla hallinnutta Ayub Khanin sotilashallitusta, ett\u00e4 se antoi it\u00e4\u00e4n virtaavat Indusin sivujoet Intialle korvauksetta. Lis\u00e4ksi sindil\u00e4iset syytt\u00e4v\u00e4t Pakistanin Punjabia, ett\u00e4 se on patoja rakentamalla kahminut itselleen suurimman osan Indusin vesist\u00e4 aiheuttaen Sindin hitaan aavikoitumisen.<\/p>\n
Indusin vesist\u00f6\u00f6n liittyy niin paljon kansallisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 kiistanaiheita, ett\u00e4 sopimuksen aikaansaaminen oli pieni ihme. Asiantuntijoiden mukaan selitys piilee kompromissihalussa, jota kaikki osapuolet tuolloin osoittivat – ja joka on sittemmin k\u00e4ynyt kovin harvinaiseksi.<\/p>\n<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Delhi, 27.05.02 (IPS) – Ydinasevallat Intia ja Pakistan voivat ajautua uuden vuosituhannen ensimm\u00e4iseen veden vuoksi k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n sotaan, jos Intia p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kumota vuonna 1960 solmitun Indusjoen vesisopimuksen. Houkutus t\u00e4h\u00e4n kasvaa Intiassa sam… Continue Reading