Guruve, Zimbabwe, 12.04.10 (IPS) – Naapurit luulivat 60-vuotiaan Mbuya Erica Chirimanyemban tulleen hulluksi, kun h\u00e4n ryhtyi alkuvuodesta kaivamaan kuoppia rutikuivaan maahan. Kyse oli kuitenkin s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4st\u00e4 maanviljelyst\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Tulokset ovat niin lupaavia, ett\u00e4 Chirimanyemban aviomieskin palasi katsomaan ihmett\u00e4. H\u00e4n l\u00e4hti kotoa kahdeksan vuotta sitten jatkuvaan kuivuuteen kyll\u00e4styneen\u00e4.<\/p>\n
"Toimimme aiemmin v\u00e4\u00e4rin, mutta nyt teemme niin kuin Jumala on tarkoittanut", energinen naisviljelij\u00e4 vakuuttaa.<\/p>\n
H\u00e4nen kotiseudullaan Zimbabwen Guruvessa jo 10 000 pientilaa on tarttunut s\u00e4\u00e4st\u00e4viin menetelmiin.<\/p>\n
"N\u00e4in meid\u00e4n vanhempammekin tekiv\u00e4t ennen siirtymist\u00e4\u00e4n kynt\u00e4miseen, ja sato oli aina hyv\u00e4", Chirimanyemba muistelee.<\/p>\n
Kest\u00e4v\u00e4n maatalouden rahasto (SAT) opasti h\u00e4net vuonna 2007 s\u00e4\u00e4st\u00e4vien menetelmien pariin. Hanke saa tukea Euroopan unionin ruokarahastolta.<\/p>\n
Peltoa ei kynnet\u00e4, vaan siemenet kylvet\u00e4\u00e4n pieniin reikiin tai kuoppiin. Se s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 pintamaan ohella aikaa ja energiaa eik\u00e4 vaadi vetojuhtia tai ty\u00f6koneita. <\/p>\n
Kasvien juurille levitet\u00e4\u00e4n olkilantaa kosteuden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi, ja eri lajikkeita viljell\u00e4\u00e4n rinnan tai vuorotellen.<\/p>\n
Kuivuuden aikana Chirimanyemba kaivoi tuhansia reiki\u00e4 ja t\u00e4ytti ne lannoitteella. Sateiden alettua h\u00e4n saattoi kylv\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, kun perinteisiin menetelmiin turvautuvien naapureiden piti odottaa kynt\u00f6apua.<\/p>\n
Satokaudella 2009-2010 Zimbabwessa noin 176 000 pienviljelij\u00e4\u00e4 on saanut siemeni\u00e4 ja lannoitteita EU:n ruokarahastolta. Helmikuussa EU p\u00e4\u00e4tti korottaa tukeaan noin kymmenell\u00e4 miljoonalla eurolla, mik\u00e4 tuo sen piiriin 80 000 perhett\u00e4 lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Maatalousneuvoja Ian Henderson sanoo odottavansa, ett\u00e4 Guruven alueen s\u00e4\u00e4st\u00e4vien menetelmien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t saavat noin 1,5 tonnia maissia hehtaarilta. Se turvaa seudun ruokavarannot vuodeksi.<\/p>\n
Perinteisi\u00e4 menetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vien sadosta on sen sijaan tulossa katastrofi.<\/p>\n
"Viljelij\u00e4t joutuivat odottamaan sateita p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen muokkaamaan maata. Liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n kylvetty maissi kuihtui", SAT:n aluevalvoja Judas Phiri kertoo.<\/p>\n
"Ensimm\u00e4isen sateen j\u00e4lkeen jokainen kylv\u00f6j\u00e4 lykk\u00e4\u00e4v\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 kutistaa satoa 120 kiloa hehtaarilta", Henderson laskee.<\/p>\n
Ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4olojen arvaamattomuutta ja aiheuttaa painajaisia perinteisiin menetelmiin nojaaville viljelij\u00f6ille, koska mit\u00e4\u00e4n ei voi suunnitella, Mavhungan kyl\u00e4n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Teddy Chihoko pohtii.<\/p>\n
"S\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 maanviljely auttaa meit\u00e4 valmistautumaan kylv\u00f6\u00f6n ajoissa. Se on edist\u00e4nyt kyl\u00e4mme kehityst\u00e4 ja torjunut k\u00f6yhyytt\u00e4", h\u00e4n vakuuttaa.<\/p>\n
Toista kautta s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4\u00e4 tekniikkaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Mbuya Chirimanyemba nimettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna Guruven parhaaksi viljelij\u00e4ksi.<\/p>\n
Aviomies Lameck my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 perheen arvostus on noussut ruokavaraston kasvaessa. Maksur\u00e4stien vuoksi koulusta tipahtanut lapsenlapsi on p\u00e4\u00e4ssyt jatkamaan opintojaan.<\/p>\n
"Edelliskaudella sain 35 s\u00e4kki\u00e4 maissinjyvi\u00e4, ja nyt odotan 50 s\u00e4killist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 tulee kaikkien aikojen paras satoni", Mbuya Chirimanyemba iloitsee.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Guruve, Zimbabwe, 12.04.10 (IPS) – Naapurit luulivat 60-vuotiaan Mbuya Erica Chirimanyemban tulleen hulluksi, kun h\u00e4n ryhtyi alkuvuodesta kaivamaan kuoppia rutikuivaan maahan. Kyse oli kuitenkin s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4st\u00e4 maanviljelyst\u00e4.<\/p>\n
Tulokset ovat niin lu… Continue Reading