Pariisi, 26.04.10 (IPS) – Kehitysavun kankkulan kaivoksi ep\u00e4ilty Afrikka on oikeasti maailmantalouden suuri h\u00e4vi\u00e4j\u00e4. Laiton p\u00e4\u00e4omapako on imenyt sielt\u00e4 1970-luvulta l\u00e4htien 632 – 1 332 miljardia euroa, tuore tutkimus paljastaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Selvityksen laati Global Financial Integrity (GFI), joka toimii yhdysvaltaisen Center for International Policy -laitoksen alaisuudessa.<\/p>\n
"Laittomien p\u00e4\u00e4omavirtojen valtavuus selitt\u00e4\u00e4, miksi kehitysapuvetoiset yritykset edist\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 Afrikassa eiv\u00e4t ole onnistuneet", arvioidaan raportissa, jonka ovat laatineet GFI:n taloustieteilij\u00e4t Dev Kar ja Devon Cartwright-Smith.<\/p>\n
Tutkimuksen mukaan Afrikan maista laittomasti poistuvat rahasummat vastaavat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tuplasti – ja paikoin kymmenkertaisesti – niiden saamaa kehitysapua. Lis\u00e4ksi laiton rahavirta kasvoi keskim\u00e4\u00e4rin 12 prosenttia vuodessa.<\/p>\n
Laiton p\u00e4\u00e4omapako tarkoittaa varoja, jotka on hankittu, siirretty tai k\u00e4ytetty rikkoen jonkin maan lakeja. Skaala ulottuu veronkierrosta huumekauppaan ja korruptioon.<\/p>\n
Pitk\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston IMF:n ekonomistina ty\u00f6skennellyt Kar muistuttaa, ett\u00e4 Afrikan pienituloisimpien maiden kohdalla p\u00e4\u00e4omapako saattaa olla jopa yli kymmenkertainen kehitysapuun verrattuna.<\/p>\n
Kar selitt\u00e4\u00e4 tutkimusaineiston puutteita sill\u00e4, ett\u00e4 kalliiden tilastojen tuottaminen on ylivoimaista k\u00f6yhimmille maille, jotka eiv\u00e4t pysty tarjoamaan edes peruspalveluja kansalaisilleen. <\/p>\n
Teollisuusmaiden j\u00e4rjest\u00f6n OECD:n kehitysapukomitean mukaan Afrikka on viime vuosina saanut 25-30 prosenttia koko maailman kehitysavusta eli alle 30 miljardia euroa vuodessa. <\/p>\n
GFI arvioi, ett\u00e4 rahaa imet\u00e4\u00e4n Afrikasta samalla kaavalla kuin muualla maailmassa: <\/p>\n
60-65 prosenttia laittomista p\u00e4\u00e4omavirroista syntyy suuryhti\u00f6iden veronkierrosta, joka tapahtuu muun muassa yritysten sis\u00e4ist\u00e4 siirtohinnoittelua v\u00e4\u00e4ristelem\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n
30-35 prosenttia menee huumekaupan, salakuljetuksen ja<\/p>\n
rikollisen toiminnan piikkiin. <\/p>\n
Vain 3 prosenttia laittomasta p\u00e4\u00e4omapaosta on<\/p>\n
lahjuksia ja viranomaisten tekemi\u00e4 kavalluksia. <\/p>\n
"P\u00e4\u00e4omapako Afrikasta supistaa valuuttavarantoja, kiihdytt\u00e4\u00e4 inflaatiota, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 verotuloja ja est\u00e4\u00e4 investointeja sek\u00e4 vapaata kauppaa", tutkimus listaa.<\/p>\n
Kaiken takana ovat maailmantalouden varjopuolella toimivat rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4t, kuten veroparatiisit, peiteyritykset ja -s\u00e4\u00e4ti\u00f6t, nimett\u00f6m\u00e4t pankkitilit, hintakikkailut ja rahanpesu.<\/p>\n
Kar kytkee p\u00e4\u00e4omapaon kiihtymisen talouskasvuun, joka p\u00e4\u00e4si Afrikassakin vauhtiin ennen vuonna 2008 alkanutta finanssikriisi\u00e4.<\/p>\n
"Talouskasvu voi johtua \u00f6ljyn tai muiden perushy\u00f6dykkeiden hinnan noususta. Sekin hy\u00f6ty karkaa maasta ulos, koska taloushallintoa ja laillisuuden valvontaa ei ole kiristetty", Kar sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa talouden liberalisointi on vauhdittanut Afrikan p\u00e4\u00e4omapakoa entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Afrikan ry\u00f6st\u00e4minen on mahdollista, koska l\u00e4nsimaiden hallitukset eiv\u00e4t valvo rahavirtojaan. <\/p>\n
"Veroparatiisit ja jopa teollisuusmaiden perinteiset pankit ottavat kyselem\u00e4tt\u00e4 vastaan laittomat rahavirrat kehitysmaista", Kar sanoo.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Tutkimus kertoo:<\/p>\n
– Vuosina 1970-2008 Afrikasta virtasi laittomasti p\u00e4\u00e4omaa ulos varovaisen arvion mukaan 632 miljardia euroa. Luku ei sis\u00e4ll\u00e4 salakuljetusta.<\/p>\n
– Todellinen kokonaissumma saattaa nousta jopa 1 332 miljardiin euroon.<\/p>\n
– P\u00e4\u00e4omapaon k\u00e4rkimaat ovat Nigeria (66 mrd euroa), Egypti (52 mrd), Algeria (19 mrd), Marokko (19 mrd) ja Etel\u00e4-Afrikka (18 mrd).<\/p>\n
– Ulos virtaava rahasumma oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksinkertainen Afrikan saamaan kehitysapuun verrattuna.<\/p>\n
– Laiton rahavirta kasvoi keskim\u00e4\u00e4rin 12 prosenttia vuodessa. (GFI)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pariisi, 26.04.10 (IPS) – Kehitysavun kankkulan kaivoksi ep\u00e4ilty Afrikka on oikeasti maailmantalouden suuri h\u00e4vi\u00e4j\u00e4. Laiton p\u00e4\u00e4omapako on imenyt sielt\u00e4 1970-luvulta l\u00e4htien 632 – 1 332 miljardia euroa, tuore tutkimus paljastaa.<\/p>\n
Selvityksen laa… Continue Reading