Manila, 26.04.10 (IPS) – Filippiinien p\u00e4\u00e4kaupungin Manilan halki virtaava Pasigjoki muuttui vuosien saatossa l\u00e4hes kuolleeksi ja l\u00f6yhk\u00e4\u00e4v\u00e4ksi viem\u00e4riksi. Nyt sit\u00e4 on ryhdytty elvytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.\n<\/p>\n
<\/p>\n
Pasigjoella on mittaa 19 kilometri\u00e4. Se yhdist\u00e4\u00e4 Kaakkois-Aasian kolmanneksi suuriman j\u00e4rven, Laguna de Bayn, Manilanlahteen. Joki julistettiin 1990-luvulla biologisesti kuolleeksi, mutta vuonna 2008 tehty tutkimus paljasti joidenkin lajien sinnittelev\u00e4n hengiss\u00e4.<\/p>\n
Suurimpina syyllisin\u00e4 Pasigin alennustilaan pidet\u00e4\u00e4n jokivarteen ahtautuneita h\u00f6kkelislummeja. Joen saasteista 60 prosenttia on k\u00e4sittelem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kotitalousj\u00e4tett\u00e4, Filippiinien ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n perustama Pasigin elvytyskomitea arvioi.<\/p>\n
Komitea k\u00e4ynnisti viime vuonna laajan ruoppauksen, jossa joki syvennet\u00e4\u00e4n kolmesta metrist\u00e4 kuuteen metriin. <\/p>\n
Kolme nelj\u00e4sosaa ruoppauksesta on saatu tehty\u00e4 reilun puolen vuoden aikana, komiteaa johtava Deogracias Tablan kertoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa pohjasta on nostettu kokonaisia autoja ja veneit\u00e4 ja kaikkea muuta mahdollista roinaa.<\/p>\n
Ben Galindo, 66, kertoo oppineensa lapsena uimaan Pasigissa, jonka vesi oli viel\u00e4 silloin puhdasta. <\/p>\n
"Kun perheelt\u00e4 puuttui ruokaa, is\u00e4 meni verkon kanssa joelle ja hankki p\u00e4iv\u00e4lliskalat", Galindo muistelee.<\/p>\n
Galindon kotiseudulla oli silloin vain 20 taloa, mutta 1960-luku toi maaltamuuttajien tulvan ja joen partaat t\u00e4yttyiv\u00e4t h\u00f6kkeleist\u00e4.<\/p>\n
Viem\u00e4reist\u00e4 ei ollut tietoakaan, joten ihmiset rakensivat vessan tekem\u00e4ll\u00e4 joen yll\u00e4 olevaan lattiaan rei\u00e4n, Galindo kertoo.<\/p>\n
Muutamassa vuosikymmeness\u00e4 Pasigista tuli viem\u00e4ri, jonka roskalautoilla lapset hyppeliv\u00e4t. Kalojen sijasta virrasta saalistettiin kierr\u00e4tyskelpoisia pulloja ja muovipusseja.<\/p>\n
Joen puhdistamisen ja kulkukelpoisuuden parantamisen ohella ruoppauksen toivotaan ehk\u00e4isev\u00e4n tulvia. <\/p>\n
Viime syksyn\u00e4 Filippiineille iskenyt taifuuni Ketsana aiheutti pahimmat tulvat 40 vuoteen. <\/p>\n
Ruoppauksen j\u00e4lkeen Pasigin vett\u00e4 ryhdyt\u00e4\u00e4n puhdistamaan biologisilla menetelmill\u00e4. Tablan huomauttaa, ettei siit\u00e4 ole suurtakaan hy\u00f6ty\u00e4, jos asukkaat jatkavat joen likaamista.<\/p>\n
Hankkeilla on my\u00f6s tuhansien perheiden siirt\u00e4minen joen partaalta muualle asumaan. Hanketta vet\u00e4\u00e4 viestint\u00e4yhti\u00f6 ABS-CBN:n perustama s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n
Se on rakentanut k\u00f6yhille alueille yhteisvessoja ja j\u00e4tteenlajittelukeskuksia.<\/p>\n
"Asukkaat saavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vessoja, jos tuovat kierr\u00e4tett\u00e4v\u00e4t j\u00e4tteens\u00e4 t\u00e4nne", hanketta johtava insin\u00f6\u00f6ri Richard Penaflor kertoo.<\/p>\n
Earth Day Network -j\u00e4rjest\u00f6n edustaja Elisea Gozun varoittaa syyllist\u00e4m\u00e4st\u00e4 jokivarren k\u00f6yhi\u00e4, koska muutkin manilalaiset likaavat jokea.<\/p>\n
"Manilan metropolialueella asuvat ja ty\u00f6skentelev\u00e4t 12 miljoonaa filippiinil\u00e4ist\u00e4 osallistuvat vesist\u00f6jen saastuttamiseen, koska vain pieni osa kodeista on viem\u00e4r\u00f6innin piiriss\u00e4", Gozun sanoo.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi teollisuusj\u00e4te muodostaa reilun kolmanneksen Pasigin saasteista.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Pilkkapalkinto yrityksille<\/p>\n
Filippiinil\u00e4inen Pelastakaa Pasig -j\u00e4rjest\u00f6 on vuodesta 1995 jakanut vuotuisen Myrkky-palkinnon yrityksille, jotka saastuttavat jokea eniten.<\/p>\n
Liikkeen johtaja Myrna Jimenez vakuuttaa, ett\u00e4 palkinnolla on ollut vaikutusta, sill\u00e4 sen saajat ovat ryhtyneet siistim\u00e4\u00e4n tapojaan.<\/p>\n
Esimerkiksi paikallinen pikaruokaketju Jollibee ansaitsi oikean ymp\u00e4rist\u00f6palkinnon rakentamastaan j\u00e4tteenk\u00e4sittelylaitoksesta vain vuosi saamansa Myrkky-palkinnon j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Jimenezin mukaan Pasigjokeen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n teollisuusj\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kutistunut 15 prosenttia Myrkky-palkinnon perustamisen j\u00e4lkeen. (IPS)<\/p>\n
FILIPPIINIEN FAKTAT:<\/p>\n
– Saarivaltio Kaakkois-Aasiassa<\/p>\n
– Asukkaita 92 miljoonaa<\/p>\n
– Alle 2 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 45,0%<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaidottomia 6,6%<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 105\/182<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Manila, 26.04.10 (IPS) – Filippiinien p\u00e4\u00e4kaupungin Manilan halki virtaava Pasigjoki muuttui vuosien saatossa l\u00e4hes kuolleeksi ja l\u00f6yhk\u00e4\u00e4v\u00e4ksi viem\u00e4riksi. Nyt sit\u00e4 on ryhdytty elvytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.
\nPasigjoella on mittaa 19 kilometri\u00e4. Se yhdist\u00e4\u00e4… Continue Reading