Washington, 03.06.02 (IPS) – YK:n edustajat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 tavoitteet n\u00e4l\u00e4n ja aliravitsemuksen v\u00e4hent\u00e4miseksi maailmassa uhkaavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 saavuttamatta. Muiden asuntuntijoiden mukaan tilanne on viel\u00e4 pahempi: monissa kehitysmaissa n\u00e4lk\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa eik\u00e4 suinkaan v\u00e4hene. <\/p>\n
<\/p>\n
Roomassa 1996 pidetyn maailman ruokahuippukokouksen osanottajat sitoutuivat puolittamaan n\u00e4l\u00e4n vuoteen 2015 menness\u00e4. Se tarkoittaa, ett\u00e4 maailman noin 800 miljoonasta n\u00e4lk\u00e4isest\u00e4 pit\u00e4isi saada 400 miljoonaa kunnolla ravittujen joukkoon.<\/p>\n
Tavoitteen onnistumista tarkastellaan kes\u00e4kuun 10.-13. p\u00e4ivin\u00e4 kokouksessa, johon odotetaan edustajia noin 180 maasta. T\u00e4m\u00e4kin kokous pidet\u00e4\u00e4n Roomassa, jossa sijaitsee YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6 FAO:n p\u00e4\u00e4maja.<\/p>\n
FAO:n laskujen mukaan n\u00e4lk\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4n puolittaminen m\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa edellytt\u00e4isi, ett\u00e4 vuosittain pystytt\u00e4isiin turvaamaan ravinto v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 22 miljoonalle ihmiselle. Nyt n\u00e4it\u00e4 onnellisia on vain noin 6 miljoonaa vuodessa.<\/p>\n
Tuokin luku on pett\u00e4v\u00e4 sik\u00e4li, ett\u00e4 kyse on miltei yksinomaan kiinalaisista, Washingtonissa toimivan International Food Policy Research Instituten p\u00e4\u00e4johtaja Per Pinstrup-Andersen huomauttaa.<\/p>\n
"Nykytahdilla ruokahuippukokouksen tavoitteita ei saavuteta koskaan Kiinan ulkopuolella", h\u00e4n kuittaa.<\/p>\n
Nopea talouskasvu ja maaseudun kehitt\u00e4minen saivat aikaan sen, ett\u00e4 aliravittujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni Kiinassa 1990-luvulla noin 76 miljoonalla, FAO kertoo. Koko maailmassa n\u00e4lk\u00e4isten luku kutistui samaan aikaan 116 miljoonalla, joten Kiinan osuus oli 66 prosenttia.<\/p>\n
Ilman Kiinaa maailman aliravitsemus olisi itse asiassa lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosikymmenell\u00e4, sill\u00e4 niin tapahtui noin puolessa kehitysmaista, Pinstrup-Andersen huomauttaa.<\/p>\n
"Kun tarkastellaan kaikkia kehitysmaita Kiina poislukien, puutteellisesta ruokaturvasta tai kroonisesta aliravitsemuksesta k\u00e4rsivien joukkoon tuli 1990-luvulla 40 miljoonaa ihmist\u00e4 lis\u00e4\u00e4", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Aiempaa useamman ihmisen vatsa j\u00e4i t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muun muassa Afganistanissa, Bangladeshissa, Intiassa, Irakissa, Keniassa, Kongossa, Pohjois-Koreassa, Venezuelassa ja Ugandassa. <\/p>\n
Pinstrup-Andersenin mukaan n\u00e4lk\u00e4 on pahentunut erityisesti Saharan etel\u00e4puolisessa Afrikassa. "Useimmissa Afrikan maissa tilanne on nyt huonompi kuin kymmenen vuotta sitten."<\/p>\n
Aliravittujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni vuosina 1990-2000 vain joka kolmannessa kehitysmaassa. Niihin lukeutuvat Brasilia, Ghana, Indonesia, Nigeria, Peru, Thaimaa ja Vietnam.<\/p>\n
"N\u00e4l\u00e4n voittamisen t\u00e4rkein este on poliittisen tahdon puute. Taisteluun n\u00e4lk\u00e4\u00e4 vastaan ei ole mobilisoitu riitt\u00e4v\u00e4sti voimavaroja", FAO:n p\u00e4\u00e4johtaja Jacques Diouf sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n yhtyy muiden alan asiantuntijoiden n\u00e4kemykseen, jonka mukaan hallitukset eiv\u00e4t paneudu tarvittavalla tarmolla maaseudun kehitt\u00e4miseen, vaikka maailman n\u00e4lk\u00e4isist\u00e4 70 prosenttia asuu maalla.<\/p>\n
Maaseudulle pit\u00e4isi sijoittaa nykyist\u00e4 enemm\u00e4n varoja, ja niit\u00e4 pit\u00e4isi ohjata pienviljelij\u00f6it\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4\u00e4n tutkimukseen. Rahaa olisi l\u00f6ydytt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s perusrakenteisiin, jotka mahdollistaisivat maaseudun tuotteiden saamisen markkinoille, sek\u00e4 perusterveydenhuoltoon ja -koulutukseen, Pinstrup-Andersen jatkaa.<\/p>\n
Kaliforniassa toimivan Institute for Food and Development Policyn johtaja Peter Rosset lis\u00e4\u00e4 kehitysmaiden syntilistalle hidastelun maauudistusten kanssa.<\/p>\n
Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t, kuten Brasilian maattomien maaty\u00f6l\u00e4isten liike, ovat turhaan painostaneet hallituksia toteuttamaan maareformeja k\u00f6yhien talonpoikien auttamiseksi, Rosset sanoo.<\/p>\n
Jos talonpojille ei turvata oikeutta tuotannon tekij\u00f6ist\u00e4 perustavimpaan, maahan, tavoitteet k\u00f6yhyyden kitkemisest\u00e4, n\u00e4l\u00e4n voittamisesta ja entist\u00e4 laajapohjaisemman taloudellisen kehityksen aikaansaamisesta j\u00e4\u00e4v\u00e4t haaveiksi, Rosset painottaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa hallitukset ovat kuitenkin keskittyneet kaupassa, makrotaloudessa ja talouden eri sektoreilla politiikkaan, joka vie pohjan pienviljelij\u00f6iden el\u00e4m\u00e4lt\u00e4. <\/p>\n
Rosset listaa hallitusten tuhoisia toimia: maatalouden tukien leikkaaminen, kaupan vapauttaminen, luotonannon ja teknisen avun yksityist\u00e4minen, ylet\u00f6n viennin edist\u00e4minen ja vain suurtuotantoa hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n tutkimuksen rahoittaminen.<\/p>\n
Rosset my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Maailmanpankki edist\u00e4\u00e4 ja joskus my\u00f6s rahoittaa maareformeja kehitysmaissa. Pankin taipumus kytke\u00e4 uudistuksiin markkinahenkisi\u00e4 toimia – kuten lainojen tarjoaminen maattomille maan ostamista varten – sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen mukaansa kuitenkin suuria riskej\u00e4.<\/p>\n
Samantyyppisi\u00e4 mielipiteit\u00e4 kuultaneen Roomassa YK-kokouksen alla ja aikana j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 rinnakkaistapahtumassa. Maailman ruokaomavaraisuuden foorumi kokoaa sadoittain kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Tapahtuma alkaa 8. kes\u00e4kuuta mielenosoituksella, jossa vaaditaan eri puolilla maailmaa vangittujen maanomistusoikeuden puolustajien vapauttamista.<\/p>\n
Sek\u00e4 YK:n ett\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ruokakokouksessa noussee esille se, ett\u00e4 teollisuusmaiden kehitysavusta maataloudelle menev\u00e4 osa on kutistunut.<\/p>\n
Vauraita maita yhdist\u00e4v\u00e4n Taloudellisen yhteisty\u00f6n ja kehityksen j\u00e4rjest\u00f6n (OECD) j\u00e4senten maatalouteen antama kehitysapu v\u00e4heni vuosina 1990-1999 per\u00e4ti 49 prosenttia.<\/p>\n
Yhdysvalloissa ilmestyv\u00e4n Hunger Notes -lehden toimittaja Lane Vanderslice pelk\u00e4\u00e4, ettei ruokaturva p\u00e4\u00e4se teollisuusmaiden asialistan k\u00e4rkeen t\u00e4m\u00e4n hetken maailmassa.<\/p>\n
"N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, pystyyk\u00f6 varsinkaan Yhdysvallat syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen ajattelemaan oman turvallisuutensa ohella my\u00f6s maailman 800 miljoonaan aliravitun ihmisen turvallisuushuolia", h\u00e4n heitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington, 03.06.02 (IPS) – YK:n edustajat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 tavoitteet n\u00e4l\u00e4n ja aliravitsemuksen v\u00e4hent\u00e4miseksi maailmassa uhkaavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 saavuttamatta. Muiden asuntuntijoiden mukaan tilanne on viel\u00e4 pahempi: monissa kehitysmaissa n\u00e4lk\u00e4is… Continue Reading