Istanbul, 03.06.02 (IPS) – Turkki on pyrkinyt Euroopan unionin (EU) j\u00e4seneksi jo i\u00e4t ja ajat. Sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy on kuitenkin edelleen kaukainen haave, ja sen viipyess\u00e4 maa saattaa saada oman ainutlaatuisen aseman Euroopan yhdentymisess\u00e4. Siit\u00e4 voi tulla "pysyv\u00e4 j\u00e4senehdokas". <\/p>\n
<\/p>\n
Turkin EU-j\u00e4senyyden tiell\u00e4 on esteit\u00e4, jotka saattavat osoittautua ylip\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6miksi. P\u00e4invastaisista lausunnoista huolimatta uskonnollisilla ja kulttuurisilla tekij\u00f6ill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli. Suurin kysymys on kuitenkin se, tarvitsevatko EU ja Turkki toisiaan kovinkaan kipe\u00e4sti.<\/p>\n
Turkin j\u00e4senyys tietysti vahvistaisi EU:ta kansainv\u00e4lisen\u00e4 voimatekij\u00e4n\u00e4, mutta maa voi my\u00f6s osoittautua liian suureksi palaksi sulattaa. Turkille j\u00e4senyys merkitsisi monien maan johtajien "mahdottoman haaveen" toteutumista, mutta tavallisille turkkilaisille se voi olla liikaa, ainakin EU:n sanelemilla ehdoilla.<\/p>\n
Yhten\u00e4isen julkisivun takana jopa Turkin hallitus on asiassa erimielinen. P\u00e4iv\u00e4npolitiikan yl\u00e4puolella oleva presidentti koettaa saada t\u00e4rkeimm\u00e4t puolueet muotoilemaan jonkinlaisen yhten\u00e4isen linjan Turkin EU-politiikkaan.<\/p>\n
Turkki on ollut EU:n tai sit\u00e4 edelt\u00e4neiden j\u00e4rjest\u00f6jen "liit\u00e4nn\u00e4isj\u00e4sen" vuodesta 1963, j\u00e4senehdokas vuodesta 1987, tulliliiton j\u00e4sen vuodesta 1996 ja t\u00e4ysj\u00e4senyyden hakija vuodesta 1999. Silti sen ja EU:n kesken ei ole kyetty sopimaan edes neuvottelujen aloittamisen ajankohdasta. Turkki haluaisi tiet\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n, mutta EU:n vastaus on "ei viel\u00e4."<\/p>\n
Turkki my\u00f6h\u00e4styi laivasta 1978, jolloin se kielt\u00e4ytyi kutsusta liitty\u00e4 EU:hun yhdess\u00e4 Kreikan kanssa. Nyt neuvottelujen aloittamisen tiell\u00e4 ovat "K\u00f6\u00f6penhaminan kriteerit", joita Turkin ei katsota t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n. Kyse on l\u00e4nsimaisista ihmisoikeuksista, jotka pit\u00e4isi sek\u00e4 kirjata lakeihin ett\u00e4 panna t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Se merkitsisi armeijan vallan v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4, opetusta ja tiedonv\u00e4lityst\u00e4 muillakin kielill\u00e4 kuin turkiksi, kuolemanrangaistuksen poistamista ja Kyproksen kiistan ratkaisemista. Kyproksen kreikkalainen osa on viitt\u00e4 vaille valmis EU-j\u00e4senyyteen, mutta Turkin miehitt\u00e4m\u00e4 Pohjois-Kypros sotkee kuvion.<\/p>\n
Turkin EU-j\u00e4senyyden ehdot vaativat syv\u00e4llek\u00e4yvi\u00e4 yhteiskunnallisia muutoksia, sill\u00e4 Turkissa on perinteisesti korostettu ihmisen velvollisuuksia enemm\u00e4n kuin oikeuksia. Kumpaakin osapuolta edustavat tarkkailijat uskovat, ett\u00e4 muutokset ovat ajan mittaan mahdollisia – mutta eiv\u00e4t nyt.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 haavaa kaikki eiv\u00e4t pid\u00e4 varmana edes sit\u00e4, ett\u00e4 Turkki todella haluaisi noita muutoksia.<\/p>\n
Suurimpiin kompastuskiviin kuuluu "kurdiongelma". Turkki pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kurdin kielen laillistaminen vain vahvistaisi kurdien irrottautumispyrkimyksi\u00e4. Ajatus on vallalla armeijassa, joka yh\u00e4 valvoo Turkin politiikkaa kulisseista. Samoin ajattelee hallituskoalition oikea siipi. <\/p>\n<\/p>\n
Osa turkkilaisista pit\u00e4\u00e4 EU:n tavoin kurdin kieleen liittyv\u00e4\u00e4 ongelmaa keinotekoisena. Ruotsin ulkoministerin Anna Lindhin taannoinen Turkin-vierailu kuitenkin peruuntui, koska h\u00e4n olisi halunnut k\u00e4yd\u00e4 my\u00f6s kurdialueilla.<\/p>\n
Kuolemanrangaistus on Turkissa yh\u00e4 voimassa, vaikka ket\u00e4\u00e4n ei ole teloitettu sitten vuoden 1984. Lain muuttaminen s\u00e4\u00e4st\u00e4isi kuolemaantuomitun kurdijohtajan Abdula \u00d6calanin hengen, mutta sit\u00e4 vastustavat armeija, oikeisto ja iso osa turkkilaisista. <\/p>\n
Toisten mielest\u00e4 kuolemanrangaistuksen voisi poistaa muilta paitsi terrorismista syytetyilt\u00e4 – tai \u00d6calanin hirtt\u00e4misen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Armeija, osa virkamieskuntaa ja poliittista oikeistoa vastustavat EU-j\u00e4senyytt\u00e4, koska ne menett\u00e4isiv\u00e4t etuoikeuksiaan. Mielipidemittaukset kuitenkin kertovat, ett\u00e4 70 prosenttia turkkilaisista kannattaa j\u00e4senyytt\u00e4.<\/p>\n
Moni turkkilainen ep\u00e4ilee silti, ett\u00e4 eurooppalaiset eiv\u00e4t tosissaan halua heit\u00e4 mukaan yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4. He uskovat eurooppalaisten pit\u00e4v\u00e4n turkkilaisia yh\u00e4 ulkopuolisina ja historian valossa my\u00f6s vihollisina.<\/p>\n
Turkin vaikutusvaltaisen kansallisen turvallisuusneuvoston p\u00e4\u00e4sihteeri Tuncer Kilinc ilmaisi \u00e4skett\u00e4in pettymyksens\u00e4 EU:hun. "Uskon, ettei EU hyv\u00e4ksy Turkkia koskaan. Siksi Turkki tarvitsee uusia liittolaisia, ja niit\u00e4 etsitt\u00e4ess\u00e4 olisi hy\u00f6dyllist\u00e4 ottaa mukaan Ven\u00e4j\u00e4 ja Iran", Kilinc sanoi.<\/p>\n
Lausunto huolestutti Turkin hallitusta, joka on kirjannut EU-j\u00e4senyyden tavoitelistalleen. Hallituksellekin kenties mieluisampi vaihtoehto on kuitenkin liittolaissuhde Yhdysvaltoihin, joka on kurdikysymykselle tai kuolemanrangaistukselle v\u00e4hemm\u00e4n herkk\u00e4 kuin EU.<\/p>\n
EU:n virallisen linjan mukaan Turkin j\u00e4senvaatimukset ovat samat kuin muidenkin hakijamaiden. Jos Turkki t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ehdot, j\u00e4senyydelle ei ole esteit\u00e4, unioni vakuuttaa.<\/p>\n
Jotkut tarkkailijat muistuttavat kuitenkin, ett\u00e4 EU:ta hirvitt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes 70-miljoonaisen uuden j\u00e4senen ottaminen, semminkin kun sen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 98 prosenttia on muslimeja. Er\u00e4\u00e4t EU:n aiemmat napamiehet, kuten Jacques Delors ja Helmus Kohl, pitiv\u00e4tkin uskontoa esteen\u00e4 Turkin j\u00e4senyydelle. <\/p>\n
Usein esitetty kysymys on, miten vaikkapa Tanskan kaltainen pieni maa suhtautuisi turkkilaisten vapaaseen liikkumiseen EU-alueella. Ty\u00f6voimapulan se varmasti ratkaisisi, mutta sosiaalisia ongelmia saattaisi synty\u00e4. Ja jos Turkista tulee EU:n j\u00e4sen, miksi ei my\u00f6s Marokosta, Tunisiasta ja muista V\u00e4limeren maista?<\/p>\n
Turkin j\u00e4senyyteen liittyy viel\u00e4 kysymys maaseutuv\u00e4est\u00f6st\u00e4. Turkissa on sit\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin muussa EU:ssa yhteens\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4senyyden kannattajat Turkissa katsovat, ett\u00e4 kun maa aikoinaan torjui EU:n kutsun, sill\u00e4 on nyt ehk\u00e4 paras ja kenties viimeinen tilaisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 mukaan yhteis\u00f6n laajentuessa muutenkin.<\/p>\n
L\u00e4nsimaisittain ajatellen Turkki hy\u00f6tyy EU:n j\u00e4senehtojen t\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4, vaikkei se p\u00e4\u00e4sisik\u00e4\u00e4n j\u00e4seneksi. Joutuuhan se nykyaikaistamaan yhteiskuntaansa tavalla, joka muuten olisi likimain mahdotonta.<\/p>\n
Jotkut tarkkailijat kysyv\u00e4t my\u00f6s, mit\u00e4 vikaa on Turkissa, jolla on toinen jalka Euroopassa ja toinen Aasiassa – kuten Bosporinsalmen riippusilloilla. Maa ei kuuluu tyystin kumpaankaan, mutta sill\u00e4 on erityinen merkitys molemmille.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p>\n<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Istanbul, 03.06.02 (IPS) – Turkki on pyrkinyt Euroopan unionin (EU) j\u00e4seneksi jo i\u00e4t ja ajat. Sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy on kuitenkin edelleen kaukainen haave, ja sen viipyess\u00e4 maa saattaa saada oman ainutlaatuisen aseman Euroopan yhdentymisess\u00e4. Siit\u00e4 voi t… Continue Reading