Mbabane, Swazimaa, 10.06.02 (IPS) – Etel\u00e4ist\u00e4 Afrikkaa koetteleva ruokapula tuntuu v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisess\u00e4 Swazimaassa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ankarammin. N\u00e4l\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsii 150 000 ihmist\u00e4 eli kuudesosa koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4. <\/p>\n
<\/p>\n
Swazien perusravintona on maissi, jota viljell\u00e4\u00e4n paitsi maaseudulla my\u00f6s kaupunki- ja esikaupunkitalojen takapihoilla. Viime vuonna maissin kasvun estiv\u00e4t rankkasateet. T\u00e4n\u00e4 vuonna kasvien kohtaloksi koitui se, ett\u00e4 sateet lakkasivat kokonaan parhaana kasvukautena. Avustusj\u00e4rjest\u00f6jen mukaan maissisato j\u00e4\u00e4 37 prosenttia heikommaksi kuin viiten\u00e4 viime vuonna keskim\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n
Sosiologi James Shongwe on pannut merkille, ett\u00e4 katastrofien vaikutus ihmisten perinteiseen yhteis\u00f6\u00f6n Swazimaassa on saanut uusia ja usein kielteisi\u00e4 piirteit\u00e4. "Ruokapulaan reagoidaan nyt eri tavalla kuin edellisten sukupolvien aikana."<\/p>\n
"Ennen vanhaan n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4 pidettiin osana normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4. Nyt ihmiset tekev\u00e4t mit\u00e4 tahansa selviyty\u00e4kseen, vaikka se merkitsisi yhteis\u00f6n s\u00e4rkemist\u00e4. Se on pahinta, mit\u00e4 heimoyhteiskunnassa voi tehd\u00e4", Shongwe selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Swazimaan lehdet ovat viime aikoina kertoneet, kuinka maaseudun perheet varastavat maissia naapurinsa pellolta. Mik\u00e4 pahinta, varkaat myyv\u00e4t saaliinsa torilla.<\/p>\n
"On yksi asia varastaa, jotta perhe ei kuole n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. Mutta myyd\u00e4 voitolla naapurilta varastettua ruokaa ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n n\u00e4lk\u00e4\u00e4, se ei ole swazeille tyypillist\u00e4", maan keskiosissa sijaitsevan Nyankenin kyl\u00e4n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Malunge sanoo.<\/p>\n
Luvessa toimiva pastori Jabulani Dlamini arvioi, ett\u00e4 vaikka Swazimaa on viel\u00e4 kaukana kulutusyhteiskunnasta "sen ydin, ahneus, on iskenyt niihin, jotka varastavat maissia."<\/p>\n
"Uskon kuitenkin, ett\u00e4 enemmist\u00f6 swazeista rakastaa l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4\u00e4n. Siit\u00e4 ei ehk\u00e4 kerrota lehdiss\u00e4, mutta ihmiset huolehtivat naapureistaan ja suurperheist\u00e4\u00e4n. Siksi edes ruokapulan aikana ei ole ilmoitettu yhdenk\u00e4\u00e4n ihmisen kuolleen n\u00e4lk\u00e4\u00e4n", pastori vakuuttaa.<\/p>\n
Swazimaassa ei ole koettu laajaa n\u00e4l\u00e4nh\u00e4\u00e4 toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Ensin tilannetta auttoi brittil\u00e4isen siirtomaavallan toiminta, ja my\u00f6hemmin h\u00e4tiin tuli kansainv\u00e4linen kehitysapu. Joka vuosi ilmassa on kuitenkin uhka, ett\u00e4 osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ei saa vatsaansa t\u00e4yteen. Suurimmassa vaarassa ovat k\u00f6yhimm\u00e4t maaseudun asukkaat.<\/p>\n
"Olemme perustaneet h\u00e4t\u00e4tilanteiden varalle pysyv\u00e4n toimiston. Seuraamme jatkuvasti tilannetta seuduilla, joiden sato j\u00e4\u00e4 huonoksi, ja varoitamme avustusj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 jo kauan ennen kuin n\u00e4lk\u00e4 iskee", katastrofitoimistoa johtava Ben Nsibandze kertoo.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n vuoden kadon ankaruus tuli kuitenkin yll\u00e4tyksen\u00e4 my\u00f6s alueilla, joilla perinteiset viljelymenetelm\u00e4t muulloinkin pett\u00e4v\u00e4t. Kuivien alankojen liepeill\u00e4 saattaa virrata jokia, mutta viljelij\u00e4t eiv\u00e4t osaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 keinokasteluun. Siksi sadon onnistuminen on t\u00e4ysin sateista kiinni. <\/p>\n
"Kun sateet j\u00e4\u00e4v\u00e4t tulematta, ihmiset tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 avustusj\u00e4rjest\u00f6t tuovat ruokaa. Apu passivoi sik\u00e4li, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t opiskele uusia viljelymenetelmi\u00e4", er\u00e4s nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4 pysyttelev\u00e4 maatalousministeri\u00f6n virkamies sanoo.<\/p>\n
Swazimaalle on luvattu 188 000 tonnia maissia tulevan puolen vuoden tarpeisiin. Tilannetta arvioineet YK:n ruokaj\u00e4rjest\u00f6t suosittelevat Swazimaan hallitukselle, ett\u00e4 se tukisi viljelij\u00f6iden traktorien ja lannoitteiden hankintaa.<\/p>\n<\/p>\n
Swazimaan sis\u00e4ll\u00e4 on vaadittu my\u00f6s maank\u00e4ytt\u00f6politiikan uudistamista ja siirtymist\u00e4 perinteisist\u00e4 mutta tehottomista viljelymenetelmist\u00e4 uudenaikaisempiin. Jos viljelymaa hy\u00f6dynnett\u00e4isiin kokonaan ja tehokkaasti, Swazimaa pystyisi tuottamaan kaiken tarvitsemansa ruoan, arvostelijat sanovat.<\/p>\n<\/p>\n
(Inter Press Service) <\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mbabane, Swazimaa, 10.06.02 (IPS) – Etel\u00e4ist\u00e4 Afrikkaa koetteleva ruokapula tuntuu v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisess\u00e4 Swazimaassa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ankarammin. N\u00e4l\u00e4st\u00e4 k\u00e4rsii 150 000 ihmist\u00e4 eli kuudesosa koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Swazien perusravintona on maissi, j… Continue Reading